Vuorimunkki- ja kissankäpäläkedon pelastaminen ekosysteemihotelliin

Maantie 371 varressa sijaitsevalla Pyöräsuonmäen kalliokedolla havaittiin erittäin uhanalaiseksi luokiteltua vuorimunkkia sekä silmälläpidettävää kissankäpälää, jotka olivat jäämässä Kouvolan Keltakankaan eritasoliittymätyömaan alle. Vaihtoehtojen selvitystyö kedon arvokkaan lajiston säästämiseksi aloitettiin talvella 2017.

Pieni hiekkapohjainen kallioketo, jolla kasvoi muun muassa erittäin uhanalaiseksi (EN) luokiteltua vuorimunkkia (Jasione montana) sekä runsaat kasvustot silmälläpidettävää (NT) kissankäpälää (Antennaria dioica), oli jäämässä Kouvolan Keltakankaan eritasoliittymätyömaan alle. Valtatien 15 Rantahaka-Kouvola tiesuunnitelma oli tuolloin kesken ja itse tien parannus alkaisi aikaisintaan vuonna 2019. Keltakankaan eritasoliittymän rakentaminen oli kuitenkin alkamassa erillisen päätöksen turvin jo keväällä 2017. Koko tiehankkeen luontoselvitys oli vasta käynnistymässä ja Keltakankaan liittymästä ei ollut teetetty erillistä luontoselvitystä.

Vaikka Keltakankaan tiesuunnitelmassa on maininta Pyöräsuonmäen kalliokedosta, joka oli aiemmin määritelty Anjalankosken yleiskaavoitusta varten luonnoltaan arvokkaaksi kohteeksi, sen säilyttämistä ei katsottu enää tässä vaiheessa mahdolliseksi.

Rudukselta löytyi Haminan puolelta käytöstä poistettu Vehkjärven soranottoalue, joka olisi ihanteellinen paahdeympäristö ja sopiva siirtokohde ekosysteemihotellille. Siellä lajisto voisi olla työmaan ajan turvassa ja lajeja voitaisiin myöhemmin palauttaa vanhalle paikalle tai sen läheisyyteen.

Kasvien siirto tehtiin Ruduksen soramontulle keväällä 2017. Kaikkiaan noin 50 lapiollista kissankäpälälaikkuja, kymmenkunta mäkitervakkoa ja kaksi ämpärillistä irtomaata kuljetettiin Vehkjärvelle. Vuorimunkkia ei tuolloin havaittu, mutta toiveissa oli, että sen siemeniä siirtyisi perustettavaan ekosysteemihotelliin. Kasvillisuuspaakut istutettiin hiekkakuopan ylärinteeseen noin kolmen aarin alalle. Irtomaa levitettiin samalle alueelle. Hiekka oli vielä kosteaa ja paakut kasteltiin kertaalleen. Paakuissa oli ainakin kissankäpälää, huopakeltanoa, rohtotädykettä, mäkitervakkoa, hopeahanhikkia, isomaksaruohoa ja lampaannataa. Lisäksi mukana oli määrittämättä jääneitä jäkäliä ja sammalia.

Kasvit kotiutuivat Vehjärven ekosysteemihotelliin hyvin. Kaksi vuotta siirtojen jälkeen alueella kasvoi hyvinvoivia ja elinvoimaisia kissankäpäläkasvustoja. Vuorimunkkejakin löytyi 18 yksilöä. Myös Keltakankaalla osa alkuperäisestä kedosta oli säästynyt ja paikalla kasvoi niin kissankäpälää kuin noin 20 vuorimunkkiyksilöä.

Säilyneen kedon läheltä löytyi sopiva paikka hotellivieraiden palauttamista varten. Kasvien muuttotalkoot pidettiin lokakuun alussa kolmen henkilön voimin. 13 kissankäpälämätästä ja yksi edelleen kukkiva vuorimunkki kaivettiin maasta, lastattiin muovilaatikoihin ja ämpäreihin ja kuljetettiin auton takakontissa takaisin Keltakankaalle. Lisäksi mukaan otettiin kukkineiden vuorimunkkien läheltä irtohiekkaa, jonka mukana vuorimunkin siemeniä siirtyi uuteen kasvupaikkaan.

Ekosysteemihotelli Vehkjärvellä hoiti tehtävänsä hyvin. Kalliokedon lajistoa saatiin pelastettua ja hotellivierailun jälkeen palautettua lähelle alkuperäistä kasvupaikkaa. Samalla arvokkaita lajeja saatiin levitettyä uudelle alueelle; Vehkjärvelle jäi edelleen nelisenkymmentä kissankäpälämätästä ja useita kukkineita ja ruusukevaiheessa olevia vuorimunkkeja.

Kuva (yllä): Muuttohommissa ahkeroivat yhden syksyisen iltapäivän Terhi Ryttäri (vas.) ja Petri Metsälä (oik.) SYKEstä sekä keskellä Mikael Martikka Rudukselta.

Lähde: Suomen ympäristökeskus (SYKE), Terhi Ryttäri