Vaasan höyrymylly on ollut vajaat sata vuotta Oulussa Toppilansalmen satamamiljöön symboli. Nyt se on muuntunut nykyaikaiseksi asuinkerrostaloksi vanhaa kunnioittaen, paikalla rakentaen ja osaksi vanhaa rakennetta säilyttäen sekä vanhoja tiiliäkin kierrättäen.
Myllyn ensimmäinen osa valmistui 1924 Vaasan Höyrymylly Oy:n tilaamana. Myllyä on vuosien saatossa laajennettu neljä kertaa. Teollinen toiminta myllyssä loppui vasta 1990-luvun alussa, jolloin se jäi tyhjilleen.
– Myllyrakennus on Oulun kaupunkikuvan kannalta tärkeä. Sen muuttamista asunnoiksi pohdittiin ensimmäisiä kertoja jo parikymmentä vuotta sitten, mutta tuloksetta. Onneksi se vihdoin toteutui, Pohjois-Pohjanmaan museon korjausarkkitehti Raimo Tikka kertoo.
Kuva (yllä): Rakennuksen toinen pääty on muurattu uudelleen vanhasta rakennuksesta puretuista tiilistä alkuperäisen ilmeen mukaisesti.
Tontilla on kaavamerkintänä sr/ur eli uudisrakennuksen tulee olla ulkoiselta hahmoltaan ja mitoiltaan entistä vastaava.
– Alun perin kaavan mukaan rakennuksen molemmat päädyt olisi pitänyt säilyttää paikoillaan. Toinen päädyistä oli kuitenkin niin huonossa kunnossa, että sen pystyssä pysymistä ei voitu varmistaa. Vaikka pääty olisi pidetty entisellä paikallaankin, se oli pitänyt muurata uudelleen.
Kuva (yllä): Vanha Vaasan höyrymylly on muuttunut moderniksi asuintaloksi, jonka toinen tiilistä muurattu pääty on alkuperäinen. As Oy Toppilan Punainen Mylly on toteutettu perinteitä kunnioittaen ja hyviä, paikalla rakentamisen periaatteita noudattaen. Rakennuksen toteuttajille myönnettiin vuoden 2019 Kestävä Kivitalo -palkinto.
Vanhaa ja uutta taitavasti yhteen
Myllyn toinen pääty siis tuettiin ja jätettiin paikalleen. Muuten koko rakennus purettiin. Julkisivuista ja toisesta päädystä otettiin hyväkuntoiset tiilet talteen ja niistä muurattiin toinen pääty uudelleen mallin mukaisesti. Uudisosa on hienosti toteutettu vanhojen päätyjen väliin.
Rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on ajateltu historiallisen perinnön säilyttämistä, pitkää elinkaarta, asumisviihtyvyyttä ja rakennuksen elinkaaren aikaisia käyttökustannuksia. Kohteen julkisivut ovat puhtaaksimuurattua, osin rapattua ja osin kierrätettyä tiiltä ja rungon välipohjarakenteet on tehty betonista paikalla valaen.
Kuva (yllä): Uudisosan runko on betonista paikalla valettu.
Kestävä Kivitalo -yritysryhmä myönsi As Oy Toppilan Punaisen Myllyn toteuttajille tämän vuoden Kestävä Kivitalo -palkinnon. Sen saivat Rakennusteho, Arkkitehtitoimisto Veli Karjalainen Oy, Insinööritoimisto Putkonen Oy sekä Pohjois-Pohjanmaan museo.
– Rakennuksen suunnittelijat ja rakentaja ovat onnistuneet paikalla rakentamisen keinoin luomaan lopputuloksen, jossa rakennuksen muotokielessä yhdistyvät omaleimaisella tavalla sekä alueen historia että moderni kerrostalorakentaminen, Kestävä Kivitalo -ryhmän puheenjohtaja Pentti Lumme toteaa.
– Vanhan teollisuusrakennuksen hyödyntäminen osana uudisrakennuksen ulkoarkkitehtuuria sekä purettujen tiilien hyödyntäminen uusiokäytössä antavat kohteelle erityisen arvon. Vanhaa ja uutta arkkitehtuuria yhdistämällä, niiden ajallisesta erilaisuudesta huolimatta, on As Oy Toppilan Punaisesta Myllystä tullut tyylikäs uusi maamerkki Oulun Toppilansaaren rantamaisemaan.
– Erityisesti tapa, jolla uuteen rakennukseen lasiparvekkeineen on yhdistetty vanhaa teollisuustiiliarkkitehtuuria, tekee palkittavasta rakennuksesta mielenkiintoisen ja näyttävän kohteen, Pentti Lumme toteaa.
Laajempi artikkeli kuvineen on luettavissa ja ladattavissa:
Kestävä Kivitalo -palkinnon saivat Rakennusteho, Arkkitehtitoimisto Veli Karjalainen Oy, Insinööritoimisto Putkonen Oy sekä Pohjois-Pohjanmaan museo.
As Oy Toppilan Punainen Mylly, Höyrymyllyntie 8, Oulu
- Valmistumisvuosi: 2018, vanha alkuperäinen pääty 1924
- Runko: paikalla valettu betonirunko
- Julkisivu: paikalla muurattu tiili, osin rapattu, osin kierrätetty
- Asuntoja: 98 kpl, 21,5–108,0 m2
- Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Veli Karjalainen Oy
- Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Putkonen Oy
- Pääurakoitsija: Rakennusteho
Kestävä Kivitalo -palkinto
Kestävä Kivitalo -palkinto myönnetään yrityksille ja yhteisöille, jotka ovat osallistuneet laadukkaasti tiilestä ja betonista paikalla rakennettujen rakennusten toteutukseen. Toiminnalle luotiin suuntaviivat vuonna 1994 Rudus Oy:n (silloinen Lohja Rudus) aloitteesta.
Vuoden 2019 palkinnon saivat As Oy Toppilan Punaisen Myllyn toteuttajat.
Aikaisemmin on palkittu mm. seuraavien kohteiden toteuttajat: Turun Telakkaranta, Espoon Asunnot Oy / Magneettikatu 14, As Oy Helsingin Arabiankatu 4, As Oy Helsingin Kuunari, As Oy Helsingin Tervapääskynen, As Oy Ratinanranta Tampere, Kuopion Keilankannan paikallarakennetut asuintalot, As Oy Oulun Etumasto, Katajanokan Mastokadun kortteli, As Oy Tampereen Charlotta, Siilinjärven Vuorelan kivirakenteinen asuinalue, Tampereen Onkiniemi ja Vantaan Kartanonkoski.
Kestävä Kivitalo -ryhmän yhteistyöyritykset ovat Rudus Oy, Wienerberger Oy Ab, Betoniteollisuus ry, Celsa Steel Service Oy, Peri Suomi Ltd Oy ja Finnsementti Oy.
Lisätietoja:
Kestävä Kivitalo -ryhmä
Projektipäällikkö Pentti Lumme
0400 107 231
penttilumme@gmail.com