Ympäristövastuu vaatii yrityksiltä uudenlaisia toimintatapoja

Rudus on tehnyt pitkään töitä luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi ja edistämiseksi omassa toiminnassaan sekä laajemmin rakennusalalla.

Vuonna 2012 perustettiin LUMO-ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta Ruduksen toiminta-alueilla. Vapaa-ehtoiseen toimintaan perustuvaa ohjelmaa laatiessaan Rudus asetti itselleen yli lainsäädännöllisten velvoitteiden meneviä vaatimuksia. LUMO aloitettiin projektina, mutta siitä on tullut tavoitteidensa mukaisesti toimintatapa, johon on sitoutunut koko henkilöstö. Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen tarvitaankin uusia toimintamalleja, kokeiluja ja yhteistyökanavia.

On ollut ilo huomata, miten eri yritykset haluavat olla mukana ympäristön hyväksi tehtävässä työssä. Rudus on vastuullisessa kiviainestoiminnassaan kääntänyt luontoarvot uhasta mahdollisuudeksi. Samalla polulla on nyt moni muukin. Yhteiset intressit tekevät vastapuolista yhteistyökumppaneita.

Laaja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa on ollut LUMO-ohjelmankin onnistumisen yksi keskeisimmistä edellytyksistä. Työtä on tehty laajasti yhdessä asukkaiden, järjestöjen, konsulttien, viranomaisten ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa.

SYKEn ja Ruduksen yhteistyönä perustettu Suomen ensimmäinen ekosysteemihotelli toimii Raaseporissa. Minulla oli ilo esitellä tätä ekosysteemihotellia Suomen Tieyhdistyksen Tieinfran kestävyys & kiertotalous -seminaarissa Jyväskylässä. Vastaanotto oli kiinnostunut ja ilmapiiri innostava.
Ekosysteemihotelli onkin ollut yksi merkittävimmistä kokeiluista LUMO-ohjelman aikana. Ekosysteemihotellin avulla voidaan pyrkiä säästämään paikallisesti tai alueellisesti merkittäviä eliölajeja ja niiden muodostamia yhteisöjä (ekosysteemejä) siirtämällä niitä rakennushankkeen ajaksi tilapäiseen turvaan, josta ne aikanaan palautetaan alkuperäiselle paikalleen tai sen lähelle.

Raaseporin tapauksessa valtatien 25 parannushanke uhkasi tien varsilla kasvavaa paahdeympäristön arvokasta lajistoa, jonka avainkasvilajeja päätettiin siirtää väliaikaisesti turvaan Ruduksen läheiselle soranottoalueelle. Siirtojen tavoitteena oli sekä kasvien että niiden mukana paahde-ekosysteemille tyypillisten hyönteisten siirron onnistuminen uudelle alueelle.
Kasvien ja niiden kasvualustojen siirrot tehtiin vuosien 2014 ja 2016 aikana. Tulokset ovat tähän mennessä hyvin lupaavia.

SYKEn vuosien 2015–2018 tekemien seurantojen mukaan hietaneilikka, kangasajuruoho ja kissankäpälä ovat juurtuneet ja levinneet hyvin ja irtomaan mukana tullut siemenpankkikin on alkanut kasvaa. Hyönteisten osalta pistiäislajisto on kehittynyt lyhyessä ajassa monipuoliseksi, ja Suomessa vaarantuneeksi arvioitu ajuruohosulkanen esiintyi alueella kolmantena kesänä.
Ekosysteemihotellin pilottia voidaan siis pitää onnistuneena. Sen avulla meillä on nyt tietoa hiekkapohjaisten paahdeympäristöjen lajiston siirroista, mutta kokeiluja tarvitaan lisää, jotta menetelmää voitaisiin hyödyntää laajemmin maankäytön suunnittelussa tulevaisuudessa. Ekosysteemihotelli vaatii onnistuakseen jokaiseen työvaiheeseen huolellista suunnittelua sekä monenlaista osaamista ja eri tahojen yhteistyötä. Sopivien hotellialueiden löytyminen pitkillekin hotellivierailuille on kriittistä. Samoin täytyy selvittää vastuu- ja korvauskysymykset maanomistussuhteissa sekä hotellialueiden hoitotoimenpiteissä.

Kuva (yllä): Hietaneilikka voi hyvin ekosysteemihotellissa.

Kuva (yllä): Myös ajuruoho on juurtunut ja levinnyt hyvin alueella.

Kuva (yllä): Tässä se on, Raaseporiin vuonna 2014 juuri avattu ekosysteemihotelli.

Ekosysteemihotellin onnistunut pilotti johtaa toivottavasti paitsi uusiin hankkeisiin myös lainsäädännöllisten ja muiden edellytysten luomiseen haitallisten luontovaikutusten kompensaatioille Suomessa. Pitkällä tähtäimellä ekosysteemihotellit voivat avata uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Vastaavanlaiset toimintamallit voivat jatkossa olla kiinteä osa hankekokonaisuuksia ja hotellipaikkoja sekä kompensaatioalueita voidaan tarjota muiden toimijoiden käyttöön vakiintuneilla käytännöillä.

Suomen ympäristökeskus julkaisee vuoden 2019 aikana loppuraportin Raaseporin ekosysteemihotelli-pilotista.