Kehä I:n tunneli on vaativa valutyö

Eteläisen Espoon liikenneinfrastruktuuri kohenee melkoisesti, kun Suomen vilkkain tie Kehä I siirtyy Otaniemen, Tapiolan ja Keilaniemen kohdalla tunneliin.

Betonirakentamisen näkökulmasta työmaa on sekä vaativa että laaja: noin 65 000 paikallavaletusta betonikuutiosta noin 80 prosenttia on P-lukubetonirakenteita. Työmaa-alueen ahtauden takia myös valmisbetonin logistiikka ja pumppujen sijoittelu on pitänyt suunnitella tavallista tarkemmin.

Alkuvuodesta 2016 käynnistynyt Kehä I:n eteläinen tunnelihanke on vuotta vaille valmis. Espoon kaupunki teki aluksi rahoituspäätöksen vain osasta hanketta, mutta päätti sittemmin rahoittaa kerralla koko hankkeen. Neuvottelumenettelyllä käydyn urakkakilpailun voitti SRV Infra Oy, joka on myös ohjannut pääosaa suunnittelusta – valitun urakkamuodon, ST- ja projektinjohtomallin mukaisesti.

Kuva (yllä): Kehä I:n eteläinen tunneli avataan liikenteelle kesällä 2019.

Kehä I:n tunneli on kaikkea muuta kuin tavanomainen tunnelihanke, koska louhinnan lisäksi se sisältää valtavan määrän vaativaa betonirakentamista. Valmisbetonia tarvitaan sekä louhittua tunnelia myötäileviin kehärakenteisiin että tunnelin ramppien kohdalle rakentuviin siltoihin ja eritasoliittymiin. Tunneliin valmisbetonia tarvitaan noin 45 000 kuutiometrin verran, siltoihin ja eritasoliittymiin puolestaan noin 20 000 kuutiota.
– Viime mainituista yksi vaativimpia on Otasolmu, erityisesti vaativan geometriansa vuoksi. Täysin poikkeuksellisia betonirakenteita ovat törmäyssuojat, jotka valettiin umpinaisiin muotteihin itsetiivistyvällä betonilla. Tässä lähestyttiin työtekniikkaa, joka on käytössä elementtitehtailla, kertoo Ruduksen liiketoimintajohtaja Mikko Vasama.

Kuva (yllä): Otasolmun betonirakenteet kuuluvat Kehä I:n tunneli- ja siltatyömaan vaativimpiin.

Kehä I:n tunnelityömaan vilkkaimmat vaiheet ovat betonirakentamisen näkökulmasta jo takanapäin. Työmaalogistiikan hallinta oli keskeinen tekijä näiden vaiheiden onnistuneen toteutuksen taustalla.
– Tilaajana tunnistimme tämän haasteen, joka syntyi siitä, että työt oli tehtävä noin 40 000 ajoneuvon vuorokausittaisen liikennevirran keskellä. Liikennejärjestelyjen hoitaminen on oleellinen osa hankkeen rakentamista, ja tästä aiheutuu huomattavia kustannuksia, toteaa rakennuspäällikkö Hannu Lehtikankare Espoon kaupungilta.

Kun Kehä I:n eteläinen tunnelityömaa vajaat kolme vuotta sitten käynnistyi, aikataulu oli laadittava poikkeuksellisen kireäksi, koska Länsimetron liikennöinnin aikana ei olisi enää järkevää louhia. Tämä vaikutti myös urakkamuodon valintaan: pääosa töistä tuli tehtäväksi projektinjohto- ja ST-mallilla. Urakkakilpailun voittaneen SRV Infra Oy:n keskeiseksi tehtäväksi tuli paitsi huolehtia rakennustöistä myös ohjata suunnittelua.
– Lähdimme rohkeasti hyödyntämään digitalisaatiota, mikä auttoi merkittävästi sekä suunnittelua että muun muassa työmaan logistiikkaa, kertoo projektipäällikkö Olli Sihvola SRV Infrasta.

Kuva (yllä): Savunpoisto on oleellinen osa tunnelin teknisiä järjestelmiä.

Digitalisaation maksimaalisen hyödyntämisen lähtökohtana oli se, että suunnittelun tulee olla täysin tietomallipohjaista. Tietomallisuunnittelun lähtötietona käytettiin muun muassa yli 300 miljoonan pisteen muodostamaa pistepilveä, joka koottiin fotogrammetriaa hyödyntäen. Näin saatiin jo varhaisessa vaiheessa varmuutta liikennejärjestelyjen ja työvaiheiden suunnitteluun.

Tämän lisäksi tunnelin sisältä tuotettiin laserkeilaamalla millintarkka pistepilviaineisto, jonka avulla varmistettiin teknisten järjestelmien oikea sijainti. Suunnittelun alkuvaiheessa teknisten järjestelmien tilantarve varmistettiin tietomallisuunnitelmiin sijoitetuilla riittävän suurilla tilavarauksilla.
– Tässäkin mielessä työmaa on onnistunut hyvin, vaikka teknisiä järjestelmiä koskevat yksityiskohtaiset suunnitelmat olivat betonirakenteita valettaessa vielä varsin alussa, kertoo työmaalla teknisistä järjestelmistä vastaava Kari Pitkäranta SRV Infrasta.

• http://www.espoo.fi/kehayksi 
• https://www.facebook.com/kehayksikeilaniemi