Espoon Keilaniemessä Kehä I:n liikenne siirtyy 440 metrin matkalla betonitunneliin. Tunnelien varsinainen rakentaminen on loppusuoralla. Vaativan tunnelitekniikan asentaminen alkaa maaliskuussa. Tunneliin liikenne on tarkoitus saada vuoden lopussa. Koko hanke on valmis kesäkuun lopussa 2019.
Maan alle rakennetaan kaksi kolmikaistaista, 15 metriä leveää ja 440 metriä pitkää tunnelia. Tunnelien lisäksi Keilaniemen isossa infrahankkeessa rakennetaan paljon muutakin, muun muassa tunnelien päälle puistokansi, Otasolmun kiertoeritasoliittymä, Keilaniemeen johtava ramppisilta ja meluesteitä sekä uusitaan katuja ja asennetaan liikenneopasteita.
Työmaapäällikkö Matti Reini ei vähästä hätkähdä. Miehellä on kokemusta rakentamisesta sekä eri maista että erilaisista kohteista. Hän on työskennellyt esimerkiksi Venäjällä, Mosambikissa, Uruguayssa, Libyassa, Romaniassa, Malesiassa ja rakentanut sotilaskyliä, sellutehtaita, jätevedenpuhdistamoita, rautateitä. Keilaniemessä isoja asioita ovat liikennejärjestelyt ja työvaiheiden limittyminen, joita hän vertaa shakkinappuloiden siirtämiseen. Vaativaa on myös alkamassa oleva tunnelitekniikan asentaminen testauksineen.
Kehä I:n iso parantamishanke
Hanke liittyy Liikenneviraston jo useita vuosia jatkuneeseen Kehä I:n parantamiseen. Kehän länsipään uudistaminen käynnistyi tammikuussa 2016 Espoon kaupungin vetämänä hankkeena. Uusi tunneli sekä hankkeessa rakennettavat eritasoliittymät parantavat turvallisuutta ja edesauttavat liikenteen sujuvaa kulkemista. Lähialueille kulkeutuva melu ja liikenteen päästöt vähenevät.
Viherkannen päälle rakennetaan oleskelualueeksi puisto.
Tunnelointi liittyy osin myös Keilaniemen tornitaloprojektiin. Kaikkiaan neljään torniin on suunniteltu yli tuhat asuntoa. Espoon kaupunki on jo myynyt Keilaniemestä kaksi asuintonttia SRV:lle.
Dronekuva näyttää kokonaisuuden
Keilaniemen ST, suunnittele ja toteuta -urakoitsija on SRV Infra Oy. Tunnelin tekniikkaosuuden se tekee projektinjohtourakkana. Laajalle alueelle levittäytyvästä moninaisesta hankkeesta saa kokonaiskuvan työmaapäällikkö Matti Reinin esitellessä sitä työmaatoimiston seinälle heijastamista ilmakuvista.
Drone-kuvat ovat Reinin mukaan työmaalle iso apu. Ne ovat jatkuvassa käytössä, niiden avulla työt käydään läpi myös viikkopalavereissa. Yksityiskohtia pystytään kuvista tarkastelemaan jopa 10 sentin tarkkuudella.
Olemme valaneet jopa metrisiä holveja ja seiniä. Betonikuutioita tarvitaan paljon.
Isot betonivalut tehtynä
Helmikuun lopun työmaavierailun aikana tunnelin eteläpäässä tehtiin betonointi- ja putkitöitä. Tunnelin pohjoispäässä tunnelin anturat ja seinät on jo betonoitu. Holveistakin viimeiset osat olivat valmistumassa. Alkamassa oli tunnelin paloeristelevyjen asennus. Otasolmun ja Tapiolan liittymän välisellä alueella oli meneillään tukimuurien meluesteiden rakennustyöt.
– Kehä I:n uuden kiertotien rakentaminen jatkuu ja se otettaneen käyttöön vielä helmikuun aikana, Reini kertoo liikenteen kannalta ison muutoksen. Juuri liikennejärjestelyt ovat työmaalle tärkeä asia. Turvalliset, välillä lähes päivittäin vaihtuvat yhteydet on järjestettävä sekä auto- että kevyelle liikenteelle.
Kehä I:n siirtämisen jälkeen päästään poistamaan maat ja louhimaan viimeinen osuus, Otasolmu – Tapiolantien liittymä. Länsiväylän päässä on varastoitu alueen ensivaiheen louhinnassa murskattu kiviaines, jota päästään nyt käyttämään katujen rakenteisiin myös pohjoisen osalla.
– Ahdasta on. Aikataulut on pitänyt tehdä tilojen ehdoilla, ei välttämättä sen mukaan, mikä olisi ollut nopeinta, Reini myöntää.
Oikeaan aikaan oikeassa paikassa -motto korostuu ahtaan työmaan ja jatkuvan liikenteen puristuksessa olevissa valuissa.
Louhinta metrotunnelin yläpuolella
Työmaa-alueelta siirrettiin maanalaiset kaapelit ennen louhintaa. Varsinaisten louhintojen lisäksi louhittiin myös tulevien kahden tornitalon pohjat ja parkkihallin tilat valmiiksi.
Louhinnan yksi iso haaste on matalimmillaan 15–17 metriä alapuolella kulkeva metrotunneli. Louhintaa on vielä jäljellä vajaat 20 000 kuutiota. Se pitää tahdistaa metron kulun kanssa niin, että metrojuna on ammunnan aikana asemalla.
VTT:n mittaus- ja säätölaiteaseman läheisyys aiheutti puolestaan sen, että kireän tärinärajan takia läheisen louhinta-alueen kallio piti ensin porata irti peruskalliosta ja räjäyttää sitten kahdessa eri kerroksessa.
Lisäurakkana louhittiin myös valmiiksi tunneli tulevan raidejokerin asemalta metron sisäänkäyntitunneliin.
Keilaniemessä betonointien ennakkosuunnittelu on pelannut hienosti.
Paljon betonia
– Tunnelin rakenteet on mitoitettu räjäytyskuormalle, olemme valaneet jopa metrisiä holveja ja seiniä. Betonikuutioita tarvitaan paljon, Reini kertoo.
Lopullisen betonimäärän hän arvioi nousevan noin 65 000 kuutioon. Tunnelin rakenteisiin betonia tarvitaan noin 45 000 kuutiota. Otasolmun liikenneympyrässä on kolme siltaa, joiden betonitarve on noin 10 000 kuutiota betonia. Saman verran tarvitaan tukimuureihin, joita on useita kilometrejä.
– Lujuusvaatimukset ovat kohtuulliset, erikoisbetoneita ei kuitenkaan ole tarvittu. Pintavaluihin on käytetty myös kuitubetonia, tuotantojohtaja Pasi Huttu betonitoimittaja Rudukselta kertoo. Valuvauhtia hän kuvailee reippaaksi:
– Kun valuaika oli rajattu klo 7–21:een, kiivaimmassa vaiheessa oli yhtä aikaa meneillään viisi eri valua. Silloin ajoimme betonia Jätkäsaaren lisäksi neljältä muulta lähellä olevalta asemaltamme.
Oikeaan aikaan oikeassa paikassa -motto korostuu ahtaan työmaan ja jatkuvan liikenteen
puristuksessa olevissa valuissa. Työmaan ja betonitoimittajan tiivis yhteistyö on sekä SRV:n työmaapäällikkö Matti Reinin että Ruduksen tuotantojohtaja Pasi Hutun mukaan onnistumisen ehdoton edellytys. Hutun ja Reinin yhteistyö on kestänyt 20 vuotta alkaen Venäjän projekteista, tämä myös osaltaan takaa joustavan yhteistyön.
Ennakkosuunnittelu arvossaan
Pasi Huttu korostaa ja samalla kiittelee Keilaniemen betonointien ennakkosuunnittelua.
– Betonireseptien lisäksi meille on tärkeää, että saamme ennakkoon tiedot esimerkiksi betoniautojen odotuspaikoista ja pumppujen sijoittamisesta. Täällä se on pelannut hienosti.
Betonitöitä SRV:llä on Keilaniemessä tekemässä kaksi puolalaista ja yksi suomalainen urakoitsija. Työmaavahvuuden Reini kertoo vaihdelleen 100–150:een, tunnelin tekniikka-asennusten alkaminen kasvattaa vielä määrää. Omia työnjohtajia SRV:llä on työmaalla 15 ja omia työntekijöitä myös 15. Esimerkiksi putkityöt tehdään omana työnä.
– Meidän kaverimme saivatkin Ruduksella koulutuksen betonikaivojen ja -putkien asentamiseen,
Reini kertoo.
Kehä I, Keilaniemen työmaa
- Tilaaja Espoon kaupunki
- Urakoitsija ST-urakoitsija SRV Infra Oy & tunnelitekniikka PJU, projektinjohtourakkana
Ruduksen toimitukset
- Betoni noin 65 000 m3
- Infratuotteet, yhteensä noin 540 tonnia
- Kansilaattaelementtejä 67 kpl
- Tukimuureja 10 kpl
- KT-tuotteet, yhteensä noin 1220 tonnia
- Kaivoja noin 285 kpl
- Putkia noin 1400 jm
- Kiviainekset noin 25 000 tonnia