Infra-alan korjausvelan maksaminen vaatii rahan lisäksi oikeita ratkaisuja ja uusia tuotteita.
Väylien korjausvelka on vuonna 2015 noin 2,5 miljardia euroa. Liikenne- ja viestintäministeriö totesi raportissaan 2014 korjausvelan kuittaamiseksi vaadittavan lähes 300 miljoonan euron vuotuiset lisäpanostukset, jolloin ”velasta” päästäisiin eroon vuoteen 2027 mennessä.
Hallitussovun synnyttyä alkusyksystä monet tiedotusvälineet riensivät julistamaan sanomaa infra-alalle suunnatusta 600 miljoonan euron kärkihankepotista. Monia mietitytti, mistä tuo korjausvelkaan korvamerkitty rahoitusosa raavitaan kasaan.
Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläisen mukaan virastolla ei ole juurikaan omia uusinvestointeja lähivuosina. Näin lähes kaikki suunnitellut investointivarat sijoitetaan korjausvelan tasapainottamiseen. Käynnissä olevat hankkeet, kuten E18-projekti, viedään läpi suunnitellusti.
Infra-alan investoinneissa on ensi vuodelle ennustettu lievää laskua, mutta silti kaupungit, kunnat ja maakunnat investoivat edelleen vahvasti. Esimerkiksi Espoon kaupunki investoi lähes 800 miljoonaa vuoden 2016 aikana. Tästä infrahankkeisiin laskeutuu osa Länsimetron ja Keilaniemen kansiprojektin myötä.
Oikeat tuotteet tukemaan investointeja
Infra- kuten kaikessa muussakin rakentamisessa on oleellista, että projektin eri osapuolet tekevät hyvää yhteistyötä jo suunnittelussa. Korjausvelkaa voidaan lyhentää tehokkaimmin tekemällä kestäviä ratkaisuja ja käyttämällä laadukkaita tuotteita.
Rudus on vastannut korjausvelan tuomaan haasteeseen kehittämällä infrarakentamisen tuotteita monipuolisesti ja pitkäjännitteisesti. Valikoimasta löytyy jo nyt lukuisia ratkaisua korjaus- ja kunnossapitorakentamiseen. Uusia innovaatioita kehitetään koko ajan yhteistyössä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa.
Yleensä asioita ei voi korjata tekemällä ne samalla tavalla kuin aina ennekin. Siksi tarvitaan rohkeaa innovointia, tuotekehitystä ja tutkimusta. Uudet arvot kuten kiertotalous tulee ottaa huomioon.
Infrarakentamisen parhaat tuotteet takaavat osaltaan, että korjausvelan maksuun käytetyt eurot eivät ole hukkainvestointi.