Hyvinkään Suomies – soranottoalueesta luontonähtävyydeksi

Ennen uuden jälkihoitosuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamisen aloitusta, Suomiehen alue oli suurelta osin hiekkapintainen ja kasvilajisto tavanomainen. Aluetta oli osittain jälkihoidettu mäntyistutuksin. Vieraslaji komealupiini oli valtaamassa alaa tukahduttamalla muiden kasvien elinolosuhteet.

Suunnitteluprosessin aikana Hyvinkään kaupungin ympäristöviranomaiset ja kaupunkisuunnittelijat pääsivät vaikuttamaan suunnitelmaan. Alueelle on rakennettu yhdessä Hyvinkään kaupungin kanssa luontopolku, joka johdattaa kävijät muotoillun luonnon ja ympäristötaiteen luokse. Luontopolun reitti kulkee jälkihoitoalueen pohjatasolla esteettömänä sekä nousee ylös ympäröivien rinteiden harjalle. Jääkauden aikana muodostuneet suojellut luonnonmuistomerkit toimivat omalta osaltaan kohteen vetonauloina. Rinteiden harjalla sijaitsevat Jätinkatuna tunnettu muinaisranta sekä Jätinlukoiksi nimetty suppa-alue. Niille pääsyä helpotetaan muun muassa opasteiden avulla.

Alueella on kaksi ympäristötaideteosta, jotka sijoittuvat luontopolun varrelle. Riku Lumiaron Mennyttä aikaa etsimässä -ympäristötaideteos on rakennettu alueen kivistä, vanhoista rintamiestalon ikkunoista, heinäseipäistä sekä eläinten luista. Vilma Pylkön Jätin jalanjälki on valtava kivistä rakennettu teos, joka näyttäytyy koko komeudessaan ylhäältä rinteeltä katsottuna.

Luonnon monimuotoisuutta on kohennettu paikallisesti kehittämällä kasvien ja eläinten elinympäristöjä esimerkiksi muotoilemalla paahderinteitä ja sommittelemalla rinteisiin lahopuuta. Avoin tila on haluttu säilyttää perustamalla niittyjä ja ketoja, mutta myös rakentamalla ympäristötaiteellisia kivisommitelmia. Pohjavettä suojellaan palauttamalla kasvukerros ja kasvillisuus pohjaveden kannalta arimmille alueille mahdollisimman nopeasti.

Uuden suunnitelman mukainen jälkihoito aloitettiin keväällä 2015. Sen jälkeen aluetta on muotoiltu ja siistitty ja lisäksi on kylvetty niittyjä ja rakennettu lahopuuympäristöä. Puiden juurakot sommiteltiin näyttävästi ylösalaisin paahdekummun laelle, jolloin erilaiset lahopuissa viihtyvät eläimet ja eliöt sekä pölyttäjähyönteiset saavat monimuotoisen elinympäristön.

Paahdeketojen hoitoa, kylvöjä ja muuta luonnonhoitoa tehtiin vuodesta 2015 lähtien yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n Ketosirkka-hankkeiden kanssa, joiden tarkoituksena on parantaa vaikeasti työllistettävien henkilöiden valmiuksia palata työelämään.

Soranotto Hyvinkään Suomiehessä alkoi ennen maa-aineslain voimaantuloa vuosikymmeniä sitten ja vilkkaimmillaan toiminta oli 1980–1990 -luvuilla. Laajalla 80 ha suuruisella alueella on ollut vuosien saatossa useita eri toiminnanharjoittajia.