Ruduksen ensimmäinen EU:n kestävyysraportointidirektiivi CSRD:tä mukaileva Vastuullisuusraportti 2024 on julkaistu.
“Ymmärtääksemme sidosryhmiimme kohdistuvia vaikutuksia ja kehittääksemme omaa toimintaamme niiden mukaisesti, päätimme Ruduksella aloittaa vapaaehtoisesti nykyisen kestävyyssääntelyn mukaisen matkan kohti CSRD:n vaatimuksia mukailevaa julkista vastuullisuusraporttia”, vastuullisuusjohtaja Terhi Rauhamäki taustoittaa Ruduksen vastuullisuustyön perustaa ja sen ensimmäistä EU:n kestävyysraportointidirektiivi CSRD:tä mukailevaa vastuullisuusraporttia.
Vuosi 2024 oli Rudukselle alan taantumasta huolimatta jälleen toimelias vuosi. Saavutuksemme mahdollistivat pitkäaikaiset ja onnistuneet yhteistyökumppanuudet: ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstömme sekä yhteistyö asiakkaidemme ja muidenkin tärkeiden sidosryhmiemme kanssa.
Tutustu vastuullisuusraporttiimme:
Toimintaympäristömme muutos on ollut valtava viimeisten vuosien aikana. Uusien vaatimusten ymmärtäminen ja ennakointi sekä valmistautuminen niihin suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti on tärkeää.
Kuva: “Haluamme tukea asiakkaitamme heidän vastuullisuustyössään tarjoamalla tietoa ja osaamistamme sekä vastuullisesti tuotettuja rakennusmateriaaleja ja tuotteita. Samalla haluamme olla hyvä kumppani muidenkin sidosryhmiemme kanssa; tehdä vaikuttavaa yhteistyötä niin rakennusalan kuin muidenkin toimijoiden kanssa ja varmistaa näin, että pysymme jatkossakin alamme edelläkävijöinä vastuullisuuden eri osa-alueilla”, vastuullisuusjohtaja Terhi Rauhamäki kertoo.
(Kuva: Suvi Suovaara)
EU:n kestävyysraportointidirektiivi, CSRD, on jo muuttanut yritysten vastuullisuustyötä ja -raportointia, vaikka vaatimuksia tulevaisuudessa lievennettäisiinkin. Uudet vaatimukset vaikuttavat myös Rudukseen. Globaalin CRH-konsernin tytäryhtiönä Rudus ei ole velvollinen laatimaan erillistä varmennettua raportointivaatimukset täyttävää kestävyysselvitystä, vaan on osa CRH-konsernin konsolidoitua raporttia.
Tästä huolimatta Ruduksessa päätettiin toteuttaa CSRD:tä mukaileva vastuullisuusraportti, joka kokonaisuudessaan toimii oman toiminnan ja vastuullisuustyön kehittämisen pohjana.
Keväällä 2024 tehdyn kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten pohjalta käynnistettiin raportin toteutus analyysin aikana tunnistettujen ja priorisoitujen olennaisten kestävyysteemojen osalta:
Yleiset tiedot ESRS 2, Ilmastonmuutos E1, Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit E4, Resurssien käyttö ja kiertotalous E5 ja Oma työvoima S1.
Nyt julkaistu Vastuullisuusraportti 2024 on laadittu koskien Ruduksen liiketoimintaa Suomessa.
Kuva: Rudus panostaa tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä on mukana erilaisissa yhteistyöhankkeissa. Kehityspäällikkö Anna Koivun työ tarjoaa haasteita ja mielenkiintoisia mahdolisuuksia vähähiilisen betonin kehityksen parissa: "Työnkuvani on todella monipuolinen, ja saan ideoida ja kokeilla erilaisia konsepteja vapaasti". Annan mukaan kehitystyö palvelee Ruduksen lisäksi koko alaa.
"Tarkoituksenamme on laajentaa raportointi kattamaan myös ulkomaan toimintomme ja loputkin olennaisiksi tunnistetut kestävyysteemat lähivuosina. Vaikka tälle raportointikaudelle priorisoitiinkin vain edellä mainittuja teemoja, niin ylläpidämme ja kehitämme kaikkien liiketoimintojemme ja olennaisiksi tunnistettujen kestävyysteemojen mukaisia toimintatapojamme strategiamme ja tavoitteidemme mukaisesti. Lisäksi työ kaksoisolennaisuuden parissa jatkuu seuraavina vuosina muun muassa sidosryhmäkuulemisen laajentamisella”, Rauhamäki avaa tulevia suunnitelmia ja jatkaa:
"Ilman taitavaa ja sitoutunutta henkilöstöämme sekä arvokasta yhteistyötä urakoitsijoidemme, asiakkaidemme, tutkimuslaitosten, järjestöjen ja muiden tärkeiden sidosryhmiemme kanssa, emme olisi onnistuneet yhtä hyvin. Vaikka rakennusalaa on vaivannut taantuma, voimme olla ylpeitä siitä, mitä olemme vaikeasta tilanteesta huolimatta saaneet aikaiseksi."
Toimintamme kokonaispäästöt vähentyneet
Rudus toteuttaa emoyhtiönsä CRH:n kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteita ja ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä strategisia toimia ja on sitoutunut CRH:n STBi-aloitteen mukaiseen tavoitteeseen rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle 1,5 °C asteeseen:
- Ruduksen on vähennettävä kokonaispäästöjään (Scope 1–3) vähintään 30 % vuoden 2021 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
- Ruduksen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.
Vuonna 2024 päästöjen väheneminen eteni suunnitellusti, vaikka tuotantovolyymien laskulla olikin alentava vaikutus. Toiminnan kokonaispäästöt vähenivät 35 prosenttia vertailuvuodesta 2021 (ml. kaikki Suomen sekä Ruotsin ja Viron toimintomme).
Kuva: Kestäviä materiaalivalintoja yhteistyössä: Paraisilla silta- ja väylähankkeissa käytettiin lähikiveä ja betonimurskeita. Kiviaineksen laatuvaatimusten puitteissa toimituspaikkojen sijainnilla voitiin minimoida kuljetusmatkoja ja tältä osin ympäristökuormaa. Neitseellisen kiviaineksen rinnalla työmaalla käytettiin purku- ja ylijäämäbetonista murskaamalla valmistettua kierrätyskiviainesta, Betoroc®-mursketta. Asiakkaan mukaan Betorocin käyttö on ollut sekä kustannustehokasta että positiivinen ympäristöteko.
Lisätietoja:
Terhi Rauhamäki, vastuullisuusjohtaja
020 447 4090
terhi.rauhamaki(at)rudus.fi
Kuva: Työturvallisuudesta kansainvälisesti palkitun Tom Konkaran ansiosta betonitehtaalla on paikat kunnossa ja tavarat järjestyksessä. Siisteyskin kuuluu työturvallisuuteen, vaikka ulkopuolinen ei aina niin tule ajatelleeksikaan. Konkaran asenne työturvallisuuteen edustaa alan edelläkävijän tasoa.
Esimerkkejä vastuullisuuden kohokohdista 2024:
Ruduksella palkittiin vastuulliset henkilöt ja tiimin
Vuoden 2024 alussa käynnistetty vastuullisten henkilöiden ja tiimien haku keräsi kymmenittäin ilmiantoja. Vastuullisen toiminnan kunniakirjat jaettiin seitsemälle. Palkituille sateli kiitosta. Vastuullisen tiimin palkinto meni vaasalaisille betonimylläreille, Jani Suikkaselle ja Ville Alakotilalle, jotka “saavat huonostakin päivästä aurinkoisen”.
Työturvallisuus on vastuullisuutemme ytimessä
Työturvallisuuden merkityksestä kertoo muun muassa se, että Ruduksen kaikki aktiiviset toimipisteet auditoidaan sisäisesti joka vuosi. Turvallisuustyö tehdään pääasiassa kentällä keskustellen, kysyen ja kyseenalaistaen.
Rudus järjestää lähiesihenkilöille Frontline Leadership Programme -valmennusta, jossa kokonainen moduuli keskittyy työturvallisuuteen ja esihenkilön rooliin siinä.
Työturvallisuuden tunnustuksina Betoniteollisuuden työturvallisuuskilpailun sarjavoitot menivät kahdelle Ruduksen tehtaalle Tuusulaan ja Helsinkiin sekä CRH Safety Awards 2024 valmisbetoniasemalla työskentelevälle Tom Konkaralle.
Luontoa vahvistavat kiertotalousratkaisut – TOP30 yrityksen joukkoon
Rudus valittiin TOP30 eurooppalaisen edelläkävijäyrityksen joukkoon ja Luontoa vahvistavat kiertotalousratkaisut -listalle, ja pääsi esittelemään ensimmäisten joukossa, miten kiertotalouden ratkaisuilla luodaan liiketoimintaa, ratkaistaan asiakkaiden ongelmia ja miten omat kiertotalousratkaisut auttavat luontokadon torjumisessa.
Tutkimus- ja kehitystoiminta: Innovatiivinen vähähiilinen kierrätyskiviainesbetoni
Tutkimushanke keskittyy kiertotalousraaka-aineiden mahdollistaman uusiobetonin CO₂-päästöjen vähennyspotentiaaliin. Uusien betonien kehitystyön lisäksi tehtiin mekaanisten ominaisuuksien selvitystä erilaisilla uusiobetoneilla ja uusilla sementeillä.
Tutkimuksen kestoa jatkettiin vuoden 2025 puolelle, jonka aikana myös lopulliset tulokset julkaistaan.
Sadas BY-Vähähiilisyyssertifikaatti
Vuoden 2024 lopussa Suomessa oli jo yli 100 betonitehdasta kansallisen BY-Vähähiilisyyssertifikaatin piirissä. Sadas BY-Vähähiilisyyssertifikaatti myönnettiin Ruduksen Suonenjoen valmisbetonitehtaalle. Loppuvuodesta 2024 Ruduksen 27 tehtaalla oli BY-Vähähiilisyyssertifikaatti.
Ruduksen kivet tukemassa
Ruduksen lahjoittamat kivimateriaalit ovat WWF Suomen jo kymmenissä vesienhallinta- ja virtavesikohteissa tukevina ja suojaavina rakenteina. Vuodesta 2018 alkanut yhteistyö vesistöjen hyvän tilan puolesta jatkuu. Vuonna 2024 olimme mukana muun muassa kosken ennallistamisprojektissa sekä useissa kosteikkohankkeissa.
Yhdessä lupiinia vastaan!
Lupiini ei kuulu Suomen luontoon: se on monintavoin erittäin haitallinen ja voimakkaasti leviävä vieraslaji, ja uhka luonnon monimuotoisuudelle. Niinpä tartuimme toimeen toimipisteillämme ja pelkästään Kirkniemessä lupiineja poistettiin noin neljätuhatta tonnia!
Kuva: "Voitto luonnon monimuotoisuudelle": padonpurkuprojektin myötä uusi upea lähemmäs luonnontilaa palannut Töllinkoski virtaa vapaana. (Kuva: Jenny Jyrkänkallio-Mikkola / WWF)
Lue lisää vastuullisuuden kohokohdistamme: