Malja luonnon monimuotoisuudelle – Yritysmaailma tarvitsee edelläkävijöitä luontokadon torjuntaan

Viikko sitten juhlittiin Rudus LUMO -ohjelman taivalta ja luonnon monimuotoisuutta, jonka eteen Ruduksessa on tehty työtä jo kymmenen vuotta. Vaikka mukavaa oli myös muistella menneitä ohjelman käynnistämisen aikoja, niin katse on kuitenkin vahvasti tulevaisuuteen. Haasteissa ja tasoissa löytyy, ja kenties yksi monista tärkeistä kysymyksistä on, miten voidaan onnistuneesti huomioida samoilla toimenpiteillä sekä luontoarvot että ilmastovaikutukset.

Rudus LUMO 10 vuotta -juhlaseminaarissa tärkeiden teemojen kattaus oli vaikuttava. Luonnon monimuotoisuus nousee nyt vauhdilla ilmastonmuutoksen torjumisen rinnalle.

Yritysten ja markkinoiden on otettava entistä vahvempi rooli luontokadon torjunnassa. Työtä ei voi jättää vain edelläkävijäyritysten harteille.
Näin Sitran yliasiamies Jyrki Katainen kiteytti tulevien vuosien suuren haasteen.

Kuva: Sitran yliasiamies Jyrki Kataisen mielestä Ruduksen LUMO-ohjelma on malliesimerkki paikallisesta toiminnasta luontokadon torjunnassa.

–Kaikki luontokatoon vaikuttavat tekijät eivät ole globaaleja. Voimme vahvistaa monimuotoisuutta myös paikallisesti. Rudus on malliesimerkki toiminnasta, jossa yhdistetään liiketoiminta ja paikallisen luonnon monimuotoisuus, Katainen sanoi.

Rudus käynnisti vuonna 2012 LUMO-ohjelman, jota lähdettiin kehittämään yhteistyössä luontoasiantuntijoiden kanssa.
–Olemme näyttäneet, että kiviainestoiminta ja luonnon etu eivät ole vastakkain, Ruduksen entinen toimitusjohtaja ja yksi LUMO-ohjelman käynnistäjistä Lauri Kivekäs totesi.

Kuva: Ruduksen entinen toimitusjohtaja Lauri Kivekäs tervehti seminaariväkeä ja muisteli LUMO-ohjelman alkuaikoja videoterveisissään.

Ohjelmassa on perustettu kivenoton päätyttyä kymmeniä luontoalueita, joiden luonto- ja virkistysarvot ovat suuremmat kuin alkuperäisen metsän. Avauspuheenvuorossaan Kivekäs muisteli mieleenpainuvimpia LUMO-projekteja vuosien varrelta, joista mielellään ja ylpeänä olisi kertonut enemmänkin, mutta nosti yllättävyydessään yhden ehkä ylitse muiden: Hausjärvellä Ryttylän entisestä sora-alueesta tuli lopulta virallinen luonnonsuojelualue uuden omistajan toimesta.

LUMO-ohjelman alun haasteista Kivekäs mainitsi viherpesu epäilyistä eroon pääsemisen.
–Kaiken kaikkiaan ei ollut mitään valtavia haasteita. Voisi sanoa, että hyvässä yhteistyössä ja hyvässä hengessä aina päästiin eteenpäin, Kivekäs tiivisti.

Ruduksen toimitusjohtaja Mikko Vasaman mielestä luonnon monimuotoisuuden tukeminen tarkoittaa käytännön tekoja ja sitoutunutta henkilöstöä. Se on kannattavaa myös liiketoiminnalle.
–Hyvä maine vastuullisena maa-ainesten käyttäjänä nopeuttaa lupaprosesseja. Vastuullinen toiminta on myös entistä keskeisempi kriteeri rahoittajille. Lisäksi se vaikuttaa houkuttelevuuteen työnantajana, Vasama totesi.

Kuva: Luontokadon torjunnan ohella LUMO-ohjelma vähentää myös ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia, sanoi Ruduksen toimitusjohtaja Mikko Vasama.

Ruduksen ympäristöpäällikkö Terhi Rauhamäki kertoi, että LUMO-ohjelma on laajenemassa suorasta toiminnasta koko arvoketjuun. Rudus on mukana Sitran ja Fibsin järjestämässä pilottiohjelmassa, jossa päästään testaamaan ensimmäisten joukossa maailmassa SBT Network -verkoston kehitteillä olevia ohjeistuksia tiedeperusteisten luontotavoitteiden asettamiseksi koko arvoketjuun.

–Olemme pitkällä suoran toimintamme vaikutusten mittaamisessa ja toimenpiteiden toteutuksessa ja seurannassa. Seuraava askel vaatii tuotteidemme elinkaariarviointia luontovaikutusten näkökulmasta ja pohdintaa siitä, mikä on oleellista hankintaketjujemme toiminnoissa, Rauhamäki kertoo ja jatkaa:
–Oleellista on yhteistyö kumppaneiden kanssa. Yhteistä pohdintaa tarvittaisiin siihen, mitä tietoa mitataan ja miten luontovaikutuksia voidaan vähentää yhteistyössä koko arvoketjussa.

Kuva: Kaiken a ja o on vuoropuhelu yhteistyökumppaneiden kanssa, mitä tietoa tarvitaan ja miten luontovaikutuksia voidaan vähentää yhteistyössä koko arvoketjussa, Ruduksen ympäristöpäällikkö Terhi Rauhamäki avaa LUMO-ohjelman tulevia askeleita.

Seminaarin arvovaltainen paneeli peräänkuulutti toimia, joilla torjutaan sekä luontokatoa että ilmastonmuutosta. Myös luontokadon torjuntaan tarvitaan yhteiskunnan ohjausta. Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ehdotti kompensaatiomekanismia, jolla yritys voisi hyvittää monimuotoisuudelle aiheuttamiaan haittoja.

–Vihreässä siirtymässä yrityksille on luotu kannustimet laittamalla hiilelle hinta. Vastaavaa markkinaehtoista järjestelmää tarvitaan myös luonnon monimuotoisuudessa, Ollikainen kuvasi.

Miten yritys voi onnistuneesti huomioida samoilla toimenpiteillä sekä luontoarvot että ilmastovaikutukset? Paneelissa olivat keskustelemassa yllä kuvassa vasemmalta lukien Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta, pääsihteeri Liisa Rohweder WWF Suomesta, biodiversiteettikeskuksen johtaja Petri Ahlroth Suomen ympäristökeskuksesta sekä maajohtaja Mikael Fjäder CRH Finlandista.

Terhi Rauhamäki, ympäristöpäällikkö, Rudus Oy
Puh. 020 447 4090
terhi.rauhamaki(at)rudus.fi

1. LUMO-seminaarin avaus | Teemu Vehmaskoski, toimitusjohtaja, Sanoma Tekniikkajulkaisut, päivän puheenjohtaja

2. Miten kaikki alkoi ja Rudus LUMO -ohjelman 10-vuotinen taipale | Lauri Kivekäs, ent. toimitusjohtaja, Rudus ja Mikko Vasama, toimitusjohtaja, Rudus

3. Luonnon monimuotoisuuden nykytila ja näkymät | Petri Ahlroth, biodiversiteettikeskuksen johtaja, Suomen ympäristökeskus

4. Keynote: Yritysten rooli luontokadon pysäyttämiseksi | Jyrki Katainen, yliasiamies, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

5. RT:n kestävän rakentamisen toimenpideohjelma ja biodiversiteetti rakennusalalla | Pekka Vuorinen, Rakennusteollisuus RT

6. Biodiversiteettivaikutusten arviointi ja mittarointi - kohti aidosti vaikuttavaa ja vertailukelpoista luontotyötä | Terhi Rauhamäki, ympäristöpäällikkö, Rudus

7. Ruduksen selvitystyö luonnon monimuotoisuuden ja hiilen sidonnan yhdistämisestä | Sanni Rauhala, FM, Itä-Suomen yliopisto

8. Paneelikeskustelu: Miten yritys voi onnistuneesti huomioida samoilla toimenpiteillä sekä luontoarvot että ilmastovaikutukset? | Markku Ollikainen, Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, Helsingin yliopisto - Liisa Rohweder, pääsihteeri, WWF Suomi - Petri Ahlroth, biodiversiteettikeskuksen johtaja, Suomen ympäristökeskus - Mikael Fjäder, maajohtaja, CRH Finland

9. LUMO-seminaarin yhteenveto | Teemu Vehmaskoski

Kuvat: Jouni Ranta ja Rudus Oy.