Hulevesien hallinta on jälleen noussut puheenaiheeksi hyvin poikkeuksellisen talven johdosta. Eteläisessä Suomessa on talven sijaan koettu hyvin sateinen alkuvuosi, Lapissa sen sijaan on satanut lunta koko talven harvinaisen paljon. Lapin ELY-keskus on jo varoittanut mahdollisista tulvista lumien sulaessa. Rankkasateet ja tulvat ovat luonnon ääri-ilmiöitä, joita koetaan nykyisin entistä enemmän.
Hulevesi on erilaisilta pinnoilta, kuten kaduilta ja rakennusten katoilta, viemäristöön johdettavaa sade- ja sulamisvettä. Taajamien rakennetun pinta-alan laajentuessa hulevesien käsittelyyn tarvitaan hyvin suunniteltuja ja toteutettuja ratkaisuja.
Ruduksella on jo nyt laaja valikoima betonisia tuotteita hulevesien viivyttämiseen, johtamiseen ja varastoimiseen.
Tuotekohtaisten ympäristötuoteselosteiden eli EPD-laskelmien perusteella voidaan todeta, että betoni on yksi ympäristöystävällisimmistä materiaaleista hulevesien käsittelyssä.
Lisäksi betoni on hyvin kestävä materiaali. Se on tärkeää myös infrarakentamisessa, joka on iso osa hulevesijärjestelmien toimivuutta suunniteltaessa. Betoni ei kellu eikä taitu tai murru maaperän tavanomaisten, kuten roudan aiheuttamien liikkeiden vaikutuksesta. Rakenteen kestävyys ja vähäinen huollon tarve vähentää elinkaaren aikaisia kustannuksia ja ympäristön kuormitusta.
Hulevesiratkaisu voi olla myös toiminnallinen ja arkkitehtoninen osa kaupunkimiljöötä. Ruduksen kehittämä Hörppö-ratkaisu integroidaan esimerkiksi kaupunkiaukioon, jonka pinnoilta hulevedet johdetaan kohti Hörppöä ja hulevesikaivon tai vesiä puhdistavan suodatuskaivon kautta Hörpön alla oleviin betonisiin putkiin. Kuormitusta kestävät betoniputket toimivat viivytys- tai imeytysrakenteena. Betoniputkista hulevedet voidaan hallitusti johtaa myös istutusalueille, imeyttää maaperään tai johtaa hulevesiviemäriin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden yleistymisen myötä hulevesien hallinnan tärkeys korostuu. Tarvitaan myös uusia ratkaisuja ja Rudus kehittää hule-tuotteitaan jatkuvasti. Lisäksi olemme mukana monissa tutkimus- ja kehitysprojekteissa, joissa sivutaan myös hulevesiä. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK:n HITU-hankkeessa mikronisoidaan voimalaitoksilta peräisin olevaa biolentotuhkaa sekä biohiiltä. Tutkimuksissa etsitään käyttöä näille materiaaleille ja yksi kohde voi hyvin olla erilaiset hulevesiratkaisut. Vuoden lopussa päättyvän hankkeen suurin rahoittaja on Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).
Positiiviset ympäristöasiat nousevat esiin myös tuulivoimaloiden rakentamisessa. Rudus toimittaa voimaloiden perustuksiin säänkestävää betonia, jota saattaa mennä jopa tuhat kuutiota yhteen perustukseen. Tuulivoimaenergian tuotanto kompensoi perustuksessa käytetyn betonin hiilidioksidipäästöt jo parissa viikossa verrattuna siihen, että sama määrä energiaa olisi tuotettu hiilivoimalla.
Lisätietoja: