Hyvinkäällä sijaitsevan Suomiehen entisen soranottoalueen muodonmuutos monipuoliseksi ulkoilu- ja virkistysalueeksi on yksi Rudus LUMO -ohjelman menestystarinoista.
Ruduksen entisen Suomiehen soranottoalueen maa-aineslupa päättyi vuonna 2019, jolloin Hyvinkään kaupunki hyväksyi alueen jälkihoidon suoritetuksi. Rudus kuitenkin jatkaa osaltaan suositun ulkoilualueen luonnonhoitoa luontopolkukummina vielä vuoden 2020.
Alueen jälkihoito on ollut yksi merkittävimpiä Ruduksen LUMO-ohjelman pilottiprojekteja, jossa kokeiltiin uudenlaisia soranottoalueen jälkihoitokeinoja pelkän luiskauksen ja mäntyjen istutuksen sijaan. Alueelle on rakennettu luontopolku, joka johdattaa kävijät muotoillun luonnon ja ympäristötaiteen luokse. Vieraslajien torjuntaa, paahdeketojen hoitoa, kylvöjä ja muuta luonnonhoitoa on tehty vuosien ajan yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n Ketosirkka-hankkeiden kanssa.
Marraskuussa 2019 Suomies-projekti niitti mainetta eurooppalaisen kiviainesjärjestön UEPG:n arvostetussa kestävän kehityksen kilpailussa ja Rudus sai ainoana suomalaisena yrityksenä kunniamaininnan sarjassa, jossa arvioitiin paikallista sidosryhmäyhteistyötä.
Luontopolkukummin tärkeät tehtävät
Rudus Oy ja Hyvinkään kaupunki solmivat vuonna 2018 luontopolkukummisopimuksen, jossa Rudus lupautui jatkamaan alueen jälkihoitoa maa-ainesluvan päättymisestä seuraavat kaksi vuotta (2019-2020). Luontopolkukummityö on tärkeää ja sillä taataan jatkuvuus viihtyisänä ulkoilu- ja virkistysalueena.
Sopimukseen sisältyvät jo alueella tehtävien luonnonhoitotöiden ja vieraslajien torjunnan lisäksi muun muassa itse luontopolun sekä polun lähiympäristön kunnossapitotyöt, noin kerran kuussa tehtävät polun tarkastuskierrokset sekä roskien keruu. Lisäksi osallistutaan Hyvinkään kaupungin järjestämiin talkoisiin tai kummiyritys voi myös itse järjestää talkoita, kun kohteen ylläpito vaatii enemmän käsipareja ja erityisosaamista.
Kesäkaudella 2019 luonnonhoitoa tehtiin Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n Ketosirkka II -hankkeen työntekijöiden avustuksella; Ketosirkka-hankkeiden tarkoituksena on parantaa vaikeasti työllistettävien henkilöiden valmiuksia palata työelämään. Alueella olleet sorakasat on kuljetettu pois sekä kasojen tumma sora levitetty Jätin jalanjälki -taideteoksen ympäristöön.
Maisemointi- ja jälkihoitotoimenpiteitä Suomiehessä vuosien 2015-2019 aikana:
Alueen luonnon monimuotoisuutta tukemassa
Suomiehen vanhan soramontun luonnon monimuotoisuutta on kohennettu paikallisesti kehittämällä kasvien ja eläinten elinympäristöjä muotoilemalla paahderinteitä ja sommittelemalla rinteisiin lahopuuta. Avoin tila on haluttu säilyttää perustamalla niittyjä ja ketoja, mutta myös rakentamalla ympäristötaiteellisia kivisommitelmia sekä poistamalla puiden taimia avoimilta alueilta.
Vieraslajien torjuntaa
Maisemointityössä on kiinnitetty erityistä huomiota alueelle levinneen vieraslaji komealupiinin torjuntaan. Suurin vuosittainen työmäärä on käytetty juuri vieraslajien torjuntaan. Torjuntatyöllä on onnistuttu pitämään lupiinin leviäminen kurissa ja saatu myös lupiinikasvustoja taantumaan alueella.
Koti monille lajeille on kuin luonnon taideteos
Aluetta on muotoiltu ja siistitty sekä lisäksi on kylvetty niittyjä ja rakennettu lahopuuympäristöjä. Puiden juurakoita on sommiteltu ylösalaisin paahdekummun laelle ja Mennyttä aikaa etsimässä -nimisen ympäristötaideteoksen vierelle. Juurakoiden ansiosta erilaiset lahopuissa viihtyvät eläimet ja eliöt sekä pölyttäjähyönteiset saavat pesäpaikkoja ja luovat alueelle kylvettyjen niittyjen ja ketojen kanssa monimuotoisen elinympäristön. Lisäksi alueelle on rakennettu vankemmilla oksilla tuettuja ja ohuemmilla risuilla täytettyjä hyönteishotelleja.
Avoimet niityt turvaamaan paahdealuelajistoa
Niittyjen kylvöt aloitettiin vuonna 2015 alueen länsipuolella ja vuonna 2016 tehtiin täydennyskylvöjä samoille alueille. Lisäksi vuonna 2017 tehtiin kylvöjä uusille alueille etenkin alueen itäpuolella. Kylvöissä käytetyn siemensekoituksen sisältämät kasvit olivat: ahdekaunokki, ahosuolaheinä, hopeahanhikki, kannusruoho, keltamaite, ketoneilikka, kissankello, metsänätkelmä, mäkikuisma, mäkitervakko, nuokkukohokki, nurmikohokki, peurankello, pikkutervakko, ruusuruoho, tummatulikukka ja tähkätädyke. Yhteensä Suomiehen soramontun alueella on tehty kylvöjä noin kahdeksan hehtaarin alueelle. Kylvöalueilta poistettiin samalla pieniä puuntaimia sekä jonkin verran raivattiin männiköitä alueiden avoimena pitämiseksi.
Luontopolulla mielikin virkistyy
Vuoden 2017 aikana alueelle rakennettiin talkootyönä luontopolku yhteistyössä Hyvinkään kaupungin kanssa. Talkoisiin osallistui myös Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n jäseniä ja työntekijöitä. Luontopolun reitti kulkee alueen pohjatasolla esteettömänä sekä nousee ylös ympäröivien rinteiden harjalle. Polun varrelta pääsee myös helposti poikkeamaan luonnonmuistomerkkien (Jätinkatu ja Jätinlukot) äärelle.
Luontopolku johdattaa kävijän alueen ympäristötaideteosten äärelle. Riku Lumiaron Mennyttä aikaa etsimässä -ympäristötaideteos on rakennettu alueen kivistä, vanhoista rintamiestalon ikkunoista, heinäseipäistä sekä eläinten luista. Vilma Pylkön Jätin jalanjälki on valtava kivistä rakennettu teos, joka näyttäytyy koko komeudessaan ylhäältä rinteeltä katsottuna.
Kuvat (yllä): Riku Lumiaron Mennyttä aikaa etsimässä -ympäristötaideteos.
Kuva (yllä): Vilma Pylkön Jätin jalanjälki -teoksen rakentaminen vielä tässä käynnissä.
Lisätietoja:
Lue lisää Rudus Prosta:
Rudus LUMO -ohjelma on osa Ruduksen ympäristövastuullista toimintaa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on asennetta ja käytännön tekoja. Tavoitteena on, että luonto toimipisteissä on monimuotoisuuden kannalta arvokkaampi toiminnan päättyessä kuin sen alkaessa.