KYS Uusi Sydän -hanke sykkii tarkasti tahdissa

Kuopion sairaalaprojektissa Uusi Sydän 2025 rakennetaan nyt kymmenkerroksista sairaalatornia. Uudisosa on osittain kiinni vanhassa sairaalarakennuksessa, ja logistisestikin erittäin vaativa työmaa toimii ahtaalla sisäpihalla.
– Töissä edetään sairaala-alueen ehdoilla ja tiukalla aikataululla, sanoo Laptin työpäällikkö Pentti Leskinen.

Kuva (yllä): KYS Uusi Sydän -hankkeessa valettiin maaliskuussa ontelokenttää uudisrakennuksen yhdeksännessä kerroksessa.

Rakennusliike Lapti Oy toimii päätoteuttajana Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin KYS Uusi Sydän 2025 -hankkeessa. Se toteutetaan allianssimallilla vaiheittain vuosien 2018–2025 aikana.
– KYS Uusi Sydän 2025 -projektissa on tarkoituksena rakentaa uudet vuodeosastot ja poliklinikkatiloja osittain uudisrakentamalla sekä peruskorjaamalla vanha vuodeosasto. Projektin kokonaislaajuus on noin 60 000 neliötä, josta 40 000 neliötä on uudisrakentamista ja 20 000 peruskorjaamista. Kokonaisuuden suunnittelu ja toteuttaminen on jaettu neljään eri vaiheeseen, kertoo hankkeen projekti-insinööri Petri Pyy.

Ensimmäisen vaiheen rakentaminen aloitettiin viime vuoden maaliskuussa ja suunnitelmien mukaan se valmistuu tammikuussa 2020.
Toisen vaiheen uusien tilojen rakentaminen aloitetaan jo tänä vuonna, lähes vuotta suunniteltua aiemmin.
– Näin saamme tiivistettyä projektin toteutuksen kokonaisaikaa. Ensimmäisen vaiheen runko on jo ylhäällä ja suunnittelutyön painopiste on tiukasti toisessa vaiheessa, Petri Pyy toteaa.

Kuva: Ahdas ja logistisesti erittäin haastava työmaa sijaitsee sisäpihalla ja uudisrakennus on osin kiinni toiminnassa olevaan sairaalatorniin.

Pentti Leskinen toteaa KYS:in työmaan olevan hyvin erityinen monin tavoin.
– Sairaalarakennus on erikoiskohde jo sinänsä, koska sen tiloihin tulee paljon huipputekniikkaa ja laitteita. Tässä tapauksessa meidän työmaan seinän takana on toimiva potilasosasto, jonka toiminta tulee ottaa huomioon. Työmaa ei saa missään vaiheessa häiritä toiminnassa olevaa sairaalaa, Pentti Leskinen sanoo.
– Esimerkiksi ensimmäisen vaiheen maanrakennuksessa työkoneiden pakokaasu johdettiin rakennusalueelta puhaltimien avulla pois. Räjäytykset hoidettiin sairaalahenkilökunnan laatimien aikataulujen mukaan. Kalliit kuvantamislaitteet eivät kestä tärinää, joten työmaalla ammuttiin vain silloin, kun laitteet olivat pois käytöstä ja silloinkin pienemmillä panoksilla. Työtahti oli näin normaalia hitaampi, mutta toimittiin turvallisuus edellä.

– Toukokuussa aloitettavan toisen vaiheen maanrakennus- ja louhintatyöt ovat vielä kaksi kertaa ensimmäistä vaihetta laajemmat.

Työmaa on erittäin ahdas, joten materiaalien varastoinnille ei ole tilaa juuri yhtään.
– Työmaalla on käytössä kaksi erillistä logistiikka-aluetta. Osa kuormista tuodaan suoraan ahtaasta kongista työmaalle. Tavaroiden siirroissa käytetään torninosturia sekä hiab-autoa ja kurottajaa. Logistiikka työllistää paljon, koska kaikki toimitukset on kellotettava tarkasti, työmaapäällikkö Ossi Taipale kertoo.

Työmaalle johtavan kulkureitin yläpuolella on kulkusilta, jota joudutaan nostamaan ylöspäin, jotta esimerkiksi betoniauto pääsee ajamaan työmaalle.
– Jos kulkusillalla liikkuu ihmisiä ja potilaskuljetuksia, työmaan on tietysti odotettava, Ossi Taipale sanoo.

Aikataulun täytyy pitää koko ketjussa ja tuleviin työvaiheisiin on varauduttava ajoissa.
– Pumppauskaluston tilaus täytyy sovitella työmaan muihin aikatauluihin ja tehdä vähintään kolme viikkoa ennen suunniteltua valua ottaen huomioon työmaan muu logistiikka. Betonitehtaan kanssa seurataan tiiviisti betonimassojen kuljetusten etenemistä, jotta kuormat tulevat oikeassa ajassa työmaalle. Yhteistyö Ruduksen kanssa on sujunut oikein hyvin, betonityönjohtaja Ari Niemeläinen toteaa.
Työmaalle onkin järjestetty tehokas liikenteenohjaus ja tässä tapauksessa on otettava huomioon myös ilmaliikenne eli lääkärihelikopterit.
– Torninosturi käännetään pois helikopterikentän suunnalta. Jos torninosturin puomi on helikopterikentälle päin, se käännetään toiseen suuntaan ja asennustyöt keskeytetään.

Kuva (yllä): Tässä mennään tänään, näyttää Lapti Oy:n betonityönjohtaja Ari Niemeläinen työmaapalaverissa.

Rudus toimittaa Uusi Sydän 2025 -projektiin valmisbetonin sen kaikkiin vaiheisiin.
– Betonitoimitukset kestävät siis kaikkiaan seitsemän vuotta. Kaikkiaan betonia toimitetaan 20 000 kuutiota, josta tähän ensimmäiseen vaiheeseen parisen tuhatta kuutiota, Ruduksen tuotantopäällikkö Vesa Heikkinen kertoo.
– Rudus tuli mukaan vuosisopimuskumppanina perustustyövaiheessa. Työmaalla pidettiin hyvä aloituspalaveri, jossa käsiteltiin eri betonityypit, sovittiin työmaan toimintaperiaatteet ja käytiin läpi työturvallisuuteen kuuluvat asiat, Pentti Leskinen sanoo.

Kuva (yllä): Rudus toimitti KYS Uusi Sydän -hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen 2000 kuutiota valmisbetonia. Tässä menossa pintalattian valu seitsemännessä kerroksessa.

Valmisbetonia käytetään anturoihin, paikallavaluseiniin, porrashuoneen lepotasoihin, jälkivalukaistoihin, pesuhuoneiden pohjavaluihin, ontelosaumavaluihin, Anstar-palkkeihin sekä pintabetonilattioihin.
– Erikoisbetoneista käytettiin IT-betonia paikallavaluseiniin niiden tiheän raudoituksen vuoksi sekä Anstar-palkeissa nopeamman kuivumisen vuoksi. P-lukubetonia käytettiin pesuhuoneiden pohjavaluissa ja kuorilaattojen täytevaluissa kuivumisen takia, Ari Niemeläinen kertoo.
– Samassa valussa saatettiin käyttää kolmeakin erilaista massaa, jotta päästiin betonin parhaaseen mahdolliseen kuivumiseen, Pentti Leskinen lisää.

Kuva (yllä): Työmaan erittäin tiukka aikataulu ei hyydytä hymyä betonivaluissakaan.

Pentti Leskinen sanoo, että sairaala-alueella toimimisen vuoksi on yhteistyö sairaalan kanssa todella olennaista.
– Osastoilla tulee tietää, mitä työmaalla tapahtuu. Olemmekin panostaneet palkkaamalla tiedottajan vastaamaan keskinäisestä viestinnästä.
– Kun on aika tehdä liittymiä uudisrakennuksesta olemassa olevaan rakennukseen, täytyy sairaalan kanssa sopia hyvissä ajoin, mitä tiloja voimme milloinkin ottaa työmaan käyttöön. Samoin esimerkiksi palo-osastoinnit sekä ääni- ja pölytiiviys pitää suunnitella ja toteuttaa huolella, Ossi Taipale lisää.
– Yhteistyössä tilaajan ja suunnittelijoiden kanssa haetaan aina oikeat ratkaisut eri työvaiheisiin. Varsinkin tilaaja on hyvin aktiivisesti mukana, Ossi Taipale toteaa.

Kuva (yllä): Hankkeen eri osapuolten keskinäinen yhteistyö korostuu etenkin allianssihankkeessa. Laptin ja Ruduksen edustajat tapaavat säännöllisesti niin työmaalla kuin neuvottelupöydänkin ääressä.

Petri Pyyn mukaan allianssimalli valittiinkin osin juuri siksi, että sen periaatteet tukevat projektin tavoitteiden toteutumista.
– Projektin keskeiset osapuolet ovat yhteisen allianssisopimuksen piirissä, joten kaikkien etuna on ajatella asioita hankkeen parhaaksi. Yhdessä tehtyihin päätöksiin sitoudutaan paremmin. Tiiviillä yhteistyöllä ja kehittämällä toimintaa on päästy hyvin eteenpäin.

Pentti Leskisellä itsellään on vankka kokemus erityisen haasteellisista projekteista – yhtenä esimerkkinä Kuopion teatterin peruskorjaus. Rudus on ollut materiaalitoimittajana useilla Laptin työmailla.
– Rudus on varma toimija ja yhdessä olemme kehittäneet keskinäistä yhteistyötämme. Opetamme myös nuoria siitä, miten betonin kanssa toimitaan – ja olemme saaneet hyviä tuloksia, Leskinen sanoo.

Kuva (yllä): Laptin ja Ruduksen edustajia KYS Uusi Sydän -hankkeessa, vasemmalla edestä Laptin betonityönjohtaja Ari Niemeläinen, projekti-insinööri Juha Puoskari, työmaapäällikkö Ossi Taipale sekä työpäällikkö Pentti Leskinen, oikealla edestä Ruduksen myyjä Jari Pietiläinen, myyntipäällikkö Henri Kaila sekä tuotantopäällikkö Vesa Heikkinen.

• KYSin pääsairaalan uudistaminen rakentamalla uusi laajennusosa sekä peruskorjaamalla vanha vuodeosastorakennus
• Uudisrakennuksen laajuus noin 40 000 m2 ja peruskorjauksen noin 20 000 m2
• Rakennusaika: 2018–2025
• Kustannusarvio: noin 164 miljoonaa euroa
• Rakennuttaja: Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
• Hankemalli: allianssi
• Päätoteuttaja: Rakennusliike Lapti Oy
• Arkkitehtisuunnittelu: Raami Arkkitehdit Oy ja Arkkitehdit Kontukoski Oy
• Rakennussuunnittelutoimisto: Turunen & Räisänen Ky
• Rakenne- ja geosuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy
• LVIS-suunnittelu: Granlund Kuopio Oy
• Valmisbetonien toimitus: Rudus Oy