Ylijäämälouhe hyötykäyttöön – Hiilikädenjälki infrarakentamiskohteessa

Ylijäämälouhe on yksi Ruduksen tehokkaasti hyödyntämistä mursketuotteista maanrakentamisen tarpeisiin. Ylijäämälouheella on laskettu hiilikädenjälki infrarakentamiskohteessa, jonka edut vähähiilisessä rakentamisessa voidaan helposti todentaa.

Ylijäämälouhetta valmistetaan louheraaka-aineesta, jota syntyy rakennustyömailla tehtävistä kallion räjäytystöistä. Ylijäämälouhetta valmistetaan muun muassa Rudus Kierrätyksen Tuupakan, Viikin ja Länsisalmen toimipisteille toimitetusta louheesta.

Käyttökohteita louhemurskeille ovat esimerkiksi väylä-, tie- ja katurakentaminen sekä erilaisten kenttien, parkkialueiden ja logistiikkahallien pohjarakentaminen. 

Hiilikädenjälki on laskettu ylijäämälouheelle infrarakentamiskohteessa. Tarkastelussa ovat murskeet, joiden raehalkaisijat ovat välillä 0-16 mm, 0-32 mm ja 0-90 mm, sekä infrarakentamiskohteista väylä- tai katurakentamiskohde, joissa murskeita käytetään lisäämään maarakenteen kantavuutta.

Ylijäämälouheen raaka-ainetta, louhetta, syntyy erilaisilla rakennustyömailla kallion räjäytysten sivutuotteena. Ylijäämälouheen raaka-aineen hankinta räjäytyksineen lasketaan kuuluvan kyseisten rakennuskohteiden tuotejärjestelmiin, eli ylijäämälouhetta edeltävään tuotejärjestelmään.

Ylijäämälouheen hiilijalanjälkeä käyttökohteessa verrataan kalliomurskeeseen, joka on tyypillinen käytössä oleva vaihtoehto tarkasteltavassa käyttösovelluksessa. Käyttöominaisuuksiltaan saman raekoon kalliomurske ja ylijäämälouhe vastaavat toisiaan ja ovat siten korvattavissa suoraan 1:1 mahdollisissa sovelluskohteissaan. Kalliomursketta valmistetaan Ruduksen Kulmakorven, Mäntymäen ja Talman toimipisteissä. Kalliomursketta valmistetaan myös muissa Ruduksen toimipisteissä, mutta nämä valmistuspaikat ovat ne, joilta mursketta toimitettaisiin selvityksessä tarkasteltaviin käyttökohteisiin.

Selvityksessä tarkasteluun valittiin käyttökohteet, joiden voidaan katsoa edustavan keskimääräisiä sijainteja ja kuljetusetäisyyksiä kustakin käyttökohdetta vastaavasta kalliomurskeen tai ylijäämälouheen valmistuspaikasta katsoen. Taloudellisista syistä ja murskeiden toimijoiden välisestä kilpailusta johtuen, ei murskeita kuljeteta pitkiä matkoja valmistuspaikalta käyttöpaikalle. Näin ollen tulosten voidaan katsoa olevan yleistettävissä ainakin pääkaupunkiseudulla oleviin infrarakentamiskohteisiin.

Toisin kuin negatiivisia ilmastovaikutuksiin keskittyvä hiilijalanjälki, hiilikädenjälki kuvaa sitä, kuinka voisimme auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta. Positiivinen hiilikädenjälki syntyy siitä, että vaihtoehtoinen tuote mm. ylijäämälouhe, pienentää jonkun toisen asiakkaan käyttämän tuotteen hiilijalanjälkeä.

Ylijäämälouheen ja kalliomurskeen hiilijalanjäljet, joiden erotuksen perusteella pystytään laskemaan ja muodostamaan hiilikädenjälki valitussa sovelluskohteessa. Hiilijalanjäljen laskennassa huomioidaan vain fossiilista alkuperää olevat kasvihuonekaasupäästöt, ei bioperäisiä tai maankäytön muutoksesta aiheutuvia päästöjä. Ylijäämälouheen hiilikädenjälki on yhtä kuin kalliomurskeen (verrokin) hiilijalanjäljestä vähennetty ylijäämälouheen (tutkittavan tuotteen) hiilijalanjälki, ja esitetään siten positiivisena arvona. Tässä esimerkkinä Rusthollarintien ylijäämälouhe, joka on murskattu Länsisalmessa ja verrokkina Rudus Talman kalliomurskeen murskaus.

Rusthollarintien kohteessa ylijäämälouheen hiilikädenjälki on suuruusluokkaa 3,3–4,4 kg CO2-ekv./m3 . Positiivinen lukuarvo tarkoittaa, että hiilikädenjälki muodostuu. Positiiviset hiilikädenjälkitulokset näyttävät suhteellisesti katsoen suurilta vastaten noin kolmasosaa kalliomurskeiden hiilijalanjäljistä. Tulee kuitenkin muistaa, mitä kohti luvut on laskettu. Toiminnallisena yksikkönä tässä selvityksessä on käytetty irtokuutiota eli 1700–1800 kilogrammaa mursketta, jota vasten esimerkiksi 2 kg CO2-ekv. hiilikädenjälki on verrattain pieni. Suurten ylijäämälouheen tuotantomäärien kautta myös hiilikädenjälki tulee enemmän esiin: esimerkiksi 100 000 tonnia ylijäämälouhetta vastaisi noin 120 000 kg CO2-ekv. eli 120 tonnia CO2-ekv. vältettyjä päästöjä käyttökohteessa.

Hiilikädenjälki-selvitys on kolmannen osapuolen toteuttama.

• Tero Virtanen
  Laatupäällikkö, Rudus Oy
  Puh. 020 447 5599
  tero.virtanen(at)rudus.fi