Töllinkosken padon purku ja kosken ennallistamisprojekti Pusulassa: hankkeessa ennallistettiin patoaltaan peittämä, perattu jokiuoma takaisin koskialueeksi ja elinympäristöksi uhanalaisille vaelluskaloille. Töllin vapaana virtaavasta koskesta on tulossa upea luontokohde.
Elokuussa 2024 käynnistyneen Töllinkosken padon purkutyön myötä palautettiin arvokas jokiosuus lähemmäs luonnollista tilaansa. Perattu jokiuoma ennallistettiin noin puolen kilometrin pituiseksi koskialueeksi ja näin saatiin lisää elintilaa uhanalaisille vaelluskaloille. Padot ja jokien perkaukset ovat suurin syy sille, että lähes kaikki vaelluskalalajit Suomessa ovat uhanalaisia, sillä padot estävät vaelluskaloja nousemasta lisääntymisalueille ja samalla lisääntymisalueita on tuhottu.
”Pato alkoi olla huonossa kunnossa ja sen ylläpito työlästä. Myös sedimentin karkaaminen alajuoksulle alkoi huolettaa, joten padon purku ja patoaltaan korvaaminen koskialueella alkoi vaikuttaa erittäin houkuttelevalta vaihtoehdolta”, Töllin Mylly Osuuskunnan varapuheenjohtaja ja padonpurkuvastaava Tuomas Mattila kertoo.
Aikoinaan myllyn ja kylän sähköistämiseksi rakennettu pato on ollut vuosikymmenten ajan käyttämätön. Pato on myös heikentänyt Pusulanjoki-Myllypuro-vesistön hydrologista ja ekologista tilaa. Pusulanjoki ja siihen etelämpänä yhdistyvä Nummenjoki ovat kulttuurimaisemaltaan ja luontoarvoiltaan Karjaanjoen merkittävimpiä vesistöalueita, ja jokireitillä on lukuisia myllypaikkoina käytettyjä koskia, joita on padottu ja perattu. Töllinkosken padon purkamisen ja koskialueen ennallistamisen jälkeen Pusulanjoesta, Nummenjoesta, Lohjanjärvestä ja Hiidenvedestä tulee yhtenäinen kalojen vaellusalue.
Kuva: Töllin padonpurkutyömaa 27.8.2024.
Kuva: Kosken ennallistamiseen liittyvä rakentaminen käynnissä.
Kuva: "Voitto luonnon monimuotoisuudelle": Uusi upea lähemmäs luonnontilaa palannut ja vapaana virtaava Töllinkoski.
WWF:n sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkolan mukaan päätös padon poistamisesta on voitto luonnon monimuotoisuudelle, ja erityisen hyvä uutinen Pusulanjoessa säilyneelle paikalliselle taimenkannalle.
”Padon poistamisen jälkeen kalojen on mahdollista kulkea joen latva-alueiden sekä Lohjanjärven ja Hiidenveden välillä”, Jyrkänkallio-Mikkola sanoo.
Myös hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä iloitsee Karjaanjoen vesistön tilan kohentamisesta.
”Länsi-Uudellamaalla on vahva tahto vahvistaa vesistöjen luonnontilaa, ja edistää vaelluskalakantojen paluuta alueen jokiin ja puroihin. Näiden tavoitteiden eteen tehdään töitä yhdessä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa osana Lohikalat Karjaanjokeen -visiota.”
Kivet tukemassa
Rudus lahjoitti kohteeseen kivimateriaalia muun muassa työmaatien rakentamiseen, joka oli ratkaisevan tärkeä koskikunnostuksen ja sedimentin läjittämisen mahdollistamiseksi. Valtaosa kivimateriaalista tarvittiin kosken ennallistamiseen. Ennallistaminen toteutettiin paikalle, missä aiemmin sijaitsi padon takana ollut patoallas.
Yhteistyö vesistöjen hyvän tilan sekä luonnon monimuotoisuuden puolesta ovat luonteva osa Ruduksen ympäristövastuutyötä.
Padonpurkuhanke on myös osa maa- ja metsätalousministeriön Nousu-ohjelmaa, jonka tavoitteena on ennallistaa virtavesiä ja parantaa vaelluskalojen elinolosuhteita yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa. Maa- ja metsätalousministeriön projektikoordinaattori Perttu Tammisen mukaan Töllin padonpurkuhanke sopi ohjelmaan erinomaisesti.
”Luonnon monimuotoisuuden lisäksi padonpurkutoimenpiteet lisäävät alueen virkistyskäyttöpotentiaalia. Töllin alue on monessa mielessä hieno ja kehittämisen arvoinen kohde.”
”Hankkeessa yhdistyy upeasti alkuperäisen kosken ennallistaminen, maisema-arvojen palauttaminen ja nykyisten vaelluskalakantojen tukeminen”, lisää suunnittelutyöstä vastanneen Watec Consulting Oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Saarelainen.
Hankkeen vetäjänä toimii Töllin-Mylly-Osuuskunta. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelma ja WWF Suomi. WWF:n rahoitusosuuden mahdollistaa Lassi Leppisen WWF:lle tekemä suurlahjoitus. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on osallistunut ja edistänyt hanketta osana Lohikalat Karjaanjokeen -vesistövision ja Uudenmaan ELY-keskuksen vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoittamaa LUUVIRSU-hanketta. Virtavesien hoitoyhdistys Virho Oy on toiminut hankkeessa asiantuntijana ja myös kunnostanut Töllinkoskea. Suunnittelutyöstä vastaa Watec Oy, ja ennallistamisessa käytettävät kivet lahjoitti Rudus Oy.
Tutustu lisää:
Lähde: WWF Suomi uutiset (27.8.2024)
Kuvien tekijänoikeudet: Jenny Jyrkänkallio-Mikkola / WWF