Auringonkukat luovat toivoa Kiovanpuiston betonilaatoissa

Tampereen Kiovanpuistossa auringonkukat kukkivat ympäri vuoden, sillä ne on ikuistettu graafisesta betonista tehtyihin laattoihin. Kiova on Tampereen ystävyyskaupunki ja auringonkukka Ukrainan kansalliskukka.
– Puistoa suunnitellessa emme voineet arvatakaan, kuinka ajankohtaiseksi symboliksi kukat nousevat, maisema-arkkitehti Matti Liski Näkymä Oy:stä toteaa.

Ympäri mennään, yhteen tullaan. Tämän nimisellä ehdotuksella maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä voitti Tampereen kaupungin vuonna 2021 järjestämän ideakilpailun, jolla haettiin erilaisia näkökulmia ja ideoita arvokkaan Kalevan keskuspuiston ja Kiovanpuiston kokonaisuuden kehittämiseen ja kunnostukseen.

Kuva: Tampereen Kiovanpuistossa on käytetty graafisen betonin laattoja, joihin on kuvattu Ukrainanan kansalliskukka auringonkukka. Kiova on ollut Tampereen ystävyyskaupunki vuodesta 1954.

Kiovanpuistoon tuli suunnitella Sammon koulurakennusten ja päiväkodin yhdistävä jalankulkuväylä.
– Emme halunneet tehdä mitään tavallista käytävää. Ideoimme opinpolun, joka toimii myös opetuksellisena ulkotilana. Puistossa sijaitsevasta ystävyyskaupunkiveistoksesta tuli yksi osa opinpolkua. Tämä poikkesi muista kilpailuehdotuksista, toteaa suunnittelun projektipäällikkönä ja pääsuunnittelijana toiminut maisema-arkkitehti Matti Liski.

Näkymän kilpailuehdotuksessa opinpolku oli alun perin suunniteltu kauttaaltaan kivetyksi yhtenäisellä pintamateriaalilla.
– Suunnittelun edetessä päätimme kuitenkin Tampereen kaupungin edustajien kanssa, että sovitetaan polun materiaalit 1950–60-lukujen kulttuuriympäristöön, Liski kertoo.

Suunnittelun aikana Venäjä oli aloittanut hyökkäyssodan Ukrainassa.
– Tampereen kaupungilta tuli ohje, että puiston suunnittelussa tulee jotenkin osoittaa tukea ukrainalaisille. Mietimme, miten se voitaisiin toteuttaa siten, että se ei olisi liian silmäänpistävää, maisema-arkkitehti Katri Jussila Näkymästä kertoo.

Kuva: Opinpolku on inspiroiva ulko-oppimisalue, jonka keskellä on Tampereen ja Kiovan kaupunkien ystävyyttä symboloiva patsas. Rudus toimitti Kiovanpuistoon kaikkiaan 140 neliötä Iso Betonilaattaa kooltaan 698x680x80 mm. Isokokoisella laatalla haluttiin tuoda puistoon alkuperäistä 50–60-lukujen henkeä.

Opinpolun kivetykseen oli jo valittuna kookkaat, puiston aikakauteen sopivat noin 700x700 mm:n betonilaatat.
– Saimme idean laittaa laatoituksen sekaan graafisesta betonista tehtäviä auringonkukkakuvioisia laattoja. Ei liian provosoivaa, vaan hienovarainen viittaus Ukrainaan, Liski kertoo.

Jussila alkoi miettiä, minkälainen kuva auringonkukasta laattaan sopisi. Kuvan tulisi olla riittävän selkeä, näkyä kaikkiin suuntiin ja vintagehenkinen sopiakseen ympäristöönsä. Jussila kävi läpi koulujen vanhoja kasvikuvastoja, kunnes löysi etsimänsä.
– Aikoinaan opetuksellisessa käytössä ollutta auringonkukan kuvaa on käytetty 1600-luvun kasviatlaksessa. Alkuperäistä kuvaa rajaamalla saatiin laattaa varten sopiva, mustavalkoinen, graafinen kuva, Jussila kertoo.
– Laattoja suunnitellessa oli mielenkiintoista seurata, miten auringonkukkien symboliikka sai mediassa yhä enemmän huomiota.

Liski ja Jussila näyttivät kukkalaatta-piirroksen Tampereen kaupungin kaupunginpuutarhuri Timo Koskelle ja maisema-arkkitehti Anna Levonmaalle, jotka pitivät ideasta ja hyväksyivät sen. Laattojen konkreettinen tuotanto alkoi yhteistyöllä painofilmejä valmistavan Craphic Concreten kanssa.
– Yhdessä muokattiin kuvaa ja korostettiin joitain kohtia, jotta kuva toimii laatassa hyvin, Jussila kertoo.

Kuva: Betonilaatan painokuvana käytetty auringonkukka on peräisin 1600-luvulta ja julkaistu aikoinaan oppikirjassa. Maisema-arkkitehti Katri Jussila kävi läpi monta kasvikirjaa ennen kuin laattaan täydellisesti sopiva kuva löytyi.

Kun Liskiltä ja Jussilalta kysyy, mistä löytyi laattojen valmistaja, vastaus on aika nopea:
– Tekeekö niitä muut kuin Rudus?

– Tampereen Infran työmaapäällikkö Heikki Saarinen pyysi meiltä tarjouksen ja saimme laatat tehtäväksemme. Säädimme graafisen kalvon koon betonilaattojen vakiokokoon, sovitimme kiviaineksen ja sementin värin sekä suunnittelimme laattaan raudoituksen. Hyväksynnän jälkeen vain tuotantoon ilman mitään haasteita, kertoo puolestaan Ruduksen infratuotteiden projektipäällikkö Eemeli Kaasinen.

Kiovanpuistoon räätälöityjen laattojen valmistuksessa yhdistettiin Ruduksen kahden eri tehtaan valmistustekniikka ja kahden tuoteryhmän, infra- ja maisematuotteiden tietotaito. Laattojen tuotanto sujui suunnitelmien mukaan ja logistiikka työmaan kanssa sovitun aikataulun mukaisesti. Graafista betonia on totuttu näkemään pystypinnoissa kuten esimerkiksi julkisivuissa ja tukimuureissa.
– Meidän pitikin ensin varmistaa, että graafinen betoni toimii pinnoitteena myös vaakatasoon asennettavissa laatoissa. Tämän suhteen ei ollut mitään ongelmia. Laatat kestävät hyvin kävelyn eikä kivetyksen päällä ole tarvetta ajaa koneilla, Jussila kertoo.

Kuva: Hypelläänkö auringonkukalta toiselle? Opinpolulla niin voi ja saa tehdä, sillä graafinen betoni kestää myös kävelyn vaakatasoon asennettujen laattojen päällä.

Kaikkiaan Kiovanpuistoon asennettiin noin 140 neliötä Ruduksen Iso Betonilaattaa, joista 25 kappaletta on graafista betonia.
– Tuotantoerä oli 40 laattaa, joten kaupungille jäi varastoon varalaattoja, Jussila kertoo.

Betonisten auringonkukkien lisäksi Ukraina näkyy Kiovanpuiston elävässä kasvillisuudessakin.
– Patsaan ympärille suunniteltiin sinikeltainen istutus. Keväällä nousevat ensin sipulikasvit ja koko kesän ajan vihreältä pohjalta nousee sinisiä ja keltaisia perennoja, Liski kertoo.

Ukraina on Euroopan johtavia auringonkukan viljelymaita ja auringonkukka on luontevasti maan kansalliskasvi.
Auringonkukan nimi ei johdu siitä, että se näyttää auringolta, vaan koska itse kukat kääntyvät kohti aurinkoa. Kukan kerrotaan symboloivan elinvoimaisuutta, onnea, älykkyyttä, sadonkorjuuta, mielen laajentamista, itsensä hyväksymistä, iloa ja rakkautta.
– Juuri sitä mekin toivomme opinpolun kaikille käyttäjille – niin koululaisille kuin muillekin kulkijoille, Jussila sanoo.

Rudus Oy

• Infratuotteet: Projektipäällikkö Eemeli Kaasinen, 020 447 4382, eemeli.kaasinen(at)rudus.fi

• Maisematuotteet: Asiakasryhmäpäällikkö Sami Rajamäki, 020 447 4635, sami.rajamaki(at)rudus.fi

Maisema-arkkitehtitoimisto NÄKYMÄ Oy

• Maisema-arkkitehti Matti Liski, 040 50 90 334, matti.liski(at)nakyma.com

Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kuvat: Rudus Oy ja Näkymä Oy