Porvoon Kråkö todistaa: Maa-ainesten ottaminen ja luontoarvot voidaan sovittaa yhteen

Lapsia on uintiretkellä, viitasammakot pulputtavat ja nuokkukohokit kukkivat. Alueen keskellä seisoo jykevä jalopuulehto. Eipä arvaisi, että ollaan kiviainesten ottopaikalla.

Porvoon Kråkö on ollut hyvin perinteinen soranottopaikka. Jo 1930-luvulla sieltä lastattiin soraa laivoihin kuljetettavaksi eri puolille Etelä-Suomea. Soranotto keskeytyi 1960-luvulla. Alueelle jäi puhtaan ja kirkkaan veden täyttämät sorakuopat oivallisiksi uintipaikoiksi.

Rudus alkoi vuonna 2003 suunnitella soranoton aloittamista uudelleen. Silloin saatiin kuitenkin vihiä alueella olevista viitasammakoista. Ympäristövastuunsa tunteva Rudus ryhtyi selvittämään asiaa ja lopputuloksena Kråköstä tuli Rudus LUMO -ohjelman pilotti sekä viitasammakon ja monen muun lajin turvattu tulevaisuus. LUMO-ohjelman perustamisesta tuli viime vuonna kuluneeksi kymmenen vuotta.
– Kråkö-pilotista saatu suurin oppi on se, että maa-ainesten ottaminen ja luontoarvojen säilyttäminen tai jopa parantaminen sekä virkistyskäyttö voidaan sovittaa yhteen, toteaa Ruduksen laatu- ja ympäristöpäällikkö Terhi Rauhamäki.

Rudus teki lupahakemuksen yhteydessä alueen virkistyssuunnitelman yhteistyössä Porvoon kaupungin kanssa.
– Suunnitelmien mukaisesti aluetta voidaan käyttää virkistykseen esimerkiksi uintipaikkana myös ottamistoiminnan aikana, sillä alueen kaakkoisosassa ei ole kaivuutoimintaa kesäisin. Alueen jälkihoidon myötä siitä saadaan kehitettyä korkealaatuinen virkistysalue porvoolaisille.

– Koska soranotto on ollut pysähdyksissä pitkään, alue on osittain metsittynyt luontaisesti. Sinne on levinnyt myös sellaisia kasvi- ja eläinlajeja, jotka eivät todennäköisesti olisi levinneet ilman aiempaa soranottotoimintaa. Alueen luontoarvot on erityisesti otettu huomioon ottosuunnitelman laadinnassa. Lähtökohtana on ollut, että alueen luontoarvot eivät heikkene, vaan päinvastoin paranevat ottotoiminnan ja sen jälkeen tehtävien jälkihoitotoimenpiteiden ansiosta.

Rudus on aloittanut soranoton jatkamiseen tähtäävän lupamenettelyn. Tavoitteena on päästä hyödyntämään alueella oleva hyvälaatuinen kiviaines. Soranottoalue on laajuudeltaan noin 16 hehtaaria. Hankkeen kestoksi on arvioitu 11 vuotta ja lupaa haetaan 15 vuodeksi.
Rudus arvioi, että jos luvat myönnetään hakemusten mukaisesti, toiminta voisi käynnistyä alueella viiden vuoden sisällä.

Soranoton uudelleenkäynnistämisen suunnittelua varten Rudus teetti Faunatica Oy:llä vuonna 2021 kattavat luontoselvitykset. Niiden suositusten pohjalta ottamistoimintaa on suunniteltu siten, etteivät alueen luontoarvot heikkene.
– Päinvastoin vastuullisella ja luonto-olosuhteita huomioon ottavalla ottotoiminnalla alueen luontoarvoja voidaan parantaa huomattavasti entisestään. On myös huomioitava, että ilman suunniteltuja, soranottoon liittyviä toimenpiteitä alue kasvaa vähitellen umpeen ja näin ollen myös alueen luontoarvot heikkenevät ajan myötä, Rauhamäki muistuttaa.

Selvityksen mukaan ottosuunnitelman mukaiset toimet vaikuttavat hyvin todennäköisesti positiivisesti niin viitasammakoihin kuin idänkirsi-, lummelampi- ja täplälampikorentoihin. Myös monien myrkkypistiäisten elinympäristöt eli paahteiset, avoimet hiekkamaat lisääntyisivät merkittävästi.
Sen sijaan kohokkipussikoin elinympäristö saattaa aluksi vähentyä, mutta nuokkukohokin kasvustoja ja kohokkipussikoin toukkia voidaan siirtää uusille paahdealuille. Jos siirrot onnistuvat hyvin, alueelle voi syntyä näille lajeille soveliasta elinympäristöä nykyistä laajemmin.

Kråkön LUMO-pilotti on ollut monin tavoin uraauurtava.
– Luontoarvoja on lähdetty osittain vapaaehtoisesti seuraamaan ja turvaamaan, vaikka on tiedetty kiviainesten ottamisen jatkuvan. Olemme siis vakaasti uskoneet, että LUMO-ohjelma ja erityisesti sen tulokset eivät estä toimintaa jatkossa, Rauhamäki toteaa.
– Uraauurtavaa on tietenkin myös se, miten hyvin lopulta viitasammakot ovat tottuneet ja kotiutuneet niille kaivettuihin uusiin lampiin ajan kuluessa ja miten monimuotoisesti myös muita kasvi-, eläin- ja hyönteislajeja on levinnyt alueelle.

Ruduksen ja Porvoon kaupungin yhteisenä tavoitteena on parantaa aluetta huomattavasti laajentamalla uimalampea niin, että alueella on lopulta turvallinen ja virallinen maauimala oheispalveluineen.
– Alueelle muodostuu myös polkuja, joita kulkemalla voi ihailla alueen luontoarvoja. Uimapaikka ja luontoarvot ovat kuitenkin sen verran erillään toisistaan, että alueen eläin- ja kasvilajit saavat kehittyä rauhassa jatkossakin, Rauhamäki toteaa.

Laatu- ja ympäristöpäällikkö Terhi Rauhamäki
Rudus Oy
020 447 4090
terhi.rauhamaki(at)rudus.fi

Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kuvat: Rudus Oy