Uhanalaiset virtavesilajit pääsevät taas nousemaan lisääntymisalueilleen Ämmäkosken padon ohi – noin sadan vuoden tauon jälkeen. Sen mahdollistaa valtava, luonnonmukaiseksi rakennettu uoma. Hanke on mittava jopa eurooppalaisittain ja samalla se on kannustava esimerkki yhteistyön merkityksestä. Rudus lahjoitti projektissa tarvittavat seulotut luonnonkivet.
Ämmäkoski virtaa Varkauden kaupungin keskellä Unnukan ja Saimaan Haukiveden vesistöjen välissä. Kosken yläosaan rakennettiin pato 1916 ja nykyinen, suuri säännöstelypato on vuodelta 1972. Pato säännöstelee Unnukka-järven pintaa laivaliikenteen tarpeisiin ja ohjaa virtaamaa Huruskosken vesivoimalaan.
Veden tiukan säännöstelyn vuoksi Ämmäkoski on kärsinyt kuivuudesta tulva-aikoja lukuun ottamatta. Kalojen kulkuväyliksi rakennetut kalatiet eivät ole toimineet toivotusti ja virtavesikalojen elinolosuhteet ovat olleet Ämmäkoskessa erittäin huonot.
–Koskialueelta löytyy taimenten kutupesiä ja kutukanta on vähintään kohtalainen, mutta alkioista selviää jokipoikasiksi hyvin pieni osuus. Kun kosken virtaama nousee keväällä noin yhdestä kuutiosta kolmeensataan kuutiota vettä sekunnissa, pieni taimenen alku hulahtaa virran mukana Haukiveteen, kertoo projektipäällikkö Jaakko Lappalainen Navitas Kehitys Oy:stä.
Kuva: Ämmäkosken ohitusuoma on 170 metriä pitkä ja kymmenisen metriä leveä. Se on ihan omassa mittaluokassaan ainakin Pohjoismaissa, ellei koko Euroopassa.
Yhdessä luonnon ja kalojen parhaaksi
Ämmäkosken padon kaloille aiheuttamat ongelmat tiedostettiin eri tahoilla. Laajassa yhteistyöverkostossa alettiinkin selvittää Ämmäkosken kalataloudellista kehittämistä syksyllä 2020. Mukaan lähti isoja toimijoita kuten Varkauden kaupunki, maa- ja metsätalousministeriö, Stora Enso ja WWF Suomi. Hankkeesta tuli osa ministeriön NOUSU-ohjelmaa.
Pyörät laitettiin pyörimään ja nopeasti päästiin myös konkreettisiin tekoihin. Hankkeen ohitusuoman suunnittelusta vastasi Maveplan Oy ja koskikunnostuksen osuudesta Watec Oy, urakoinnista vastaa Destia. Rudus lahjoitti tarvittavat seulotut luonnonkivet, kuten se on tehnyt jo useassa WWF:n vesistöhankkeessa.
Kaivinkoneet ilmestyivät Ämmäkoskelle viime kesänä ja urakka valmistuu marraskuun loppuun mennessä. Ämmäkosken säännöstelypadon ohi rakennetaan pohjapato sekä peräti 170 metriä pitkä ja noin kymmenen metriä leveä ohitusuoma, joka on mahdollisimman luonnonmukainen ja koskimainen. Se sopii myös hyvin Kämärin lehtoalueen maisemaan.
Kuva: Rudus lahjoitti WWF Suomen kautta Ämmäkosken hankkeessa tarvittavat poikaskivet ja muun kiviaineksen, joita tarvittiin yhteensä 2 000 kuutiota.
–Tuollainen määrä ilmaista kiviainesta säästää budjetista valtavan summan muuhun tarkoitukseen. Eikä sopivan kiviaineksen hankkiminen olisi muutenkaan ollut kovin yksinkertaista, projektipäällikkö Jaakko Lappalainen sanoo.
Kalat pääsevät liikkumaan uomaa pitkin molempiin suuntiin lisääntymisalueilleen. Merkittävää on myös se, että koskialueelle saatiin muodostettua ympäristövirtaama. Näin kuivuudesta kärsineelle koskialueelle turvataan riittävä määrä vettä, jotta etenkin lohikalat pystyisivät kutemaan ja niiden poikaset selviytymään.
–Stora Enso lahjoittaa virtaamaan kymmenen kuutiota vettä sekunnissa. Näin ison vesimäärän ohjaaminen pois voimalasta koskeen on paitsi rahallisesti iso panostus myös ympäristötekona huomattava, toteaa WWF:n ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen.
Vilhunen antaa suuret kiitokset kaikille osapuolille.
–Ämmäkosken hankkeessa on ollut mukana upea konsortio. Tahtotila on ollut yhteinen eikä tuulimyllyjä vastaan ole tarvinnut taistella.
Taas on kalojen vuoro
Jaakko Lappalaisen mukaan uuden ohitusuoman hyviä vaikutuksia ei tarvitse kauaa odotella.
–Kutukalat alkavat etsiä kutemispaikkoja heti. Jo muutaman vuoden sisään nähdään, miten kalat ovat ottaneet koskialueen omakseen ja miten ne siellä viihtyvät.
Odotukset ovat korkealla, mutta realistiset.
–Poikastutkimusten perusteella alueella on nyt yksi kalanpoikanen aarilla. Toivotaan, että määrä kymmenkertaistuu, Lappalainen sanoo.
–Vähintään taimenkanta palautuu kutemaan, mutta ehkä jopa siika, saimaan lohi ja harjuskin pärjäävät. Kyllä Ämmäkoskella on toiveissa useammankin kalalajin kutukarkelot tulevina vuosina, Vilhunen ennustaa.
Kuva: Ämmäkosken koskikunnostuksen ja ympäristövirtaaman on tarkoitus lisätä merkittävästi koskialueen poikastuotannon alueita sekä suojata virtavesilajiston elinympäristöä huippuvirtaamilta.
Ämmäkosken hanke on Vilhuselle erityisen läheinen, sillä hän on asunut aikoinaan Varkaudessa ja opetellut perhokalastuksen tämän padon varjossa.
–Olen usein pohtinut, minkälainen koski olisi vapaana ja vesitettynä. Nyt sain olla mukana laittamassa pystyyn projektia, jossa tämä kävi toteen.
–Suomessa virtavesilajisto on vahvasti uhanalainen. Vapaana kuohuvia koskia ei juuri enää ole. Vaellusreittien avaaminen on yksi keino lajikadon torjumiseksi. WWF Suomi on ollut viimeisen viiden vuoden aikana mukana 50 vaellusesteen poistossa. Pienemmät on tehty jopa talkoovoimin ja tämä Ämmäkosken hanke on suuruudeltaan ihan omaa luokkaansa.
Ämmäkosken projektin kokonaiskustannukset ovat noin 700 000 euroa.
–Mutta koskialueen ennallistamista ei saa nähdä kuluna. Se on investointi luontokadon torjumiseen, mutta myös tulevaisuuteen, työhön ja talouteen niin kuin muutkin infrahankkeet. Sillä on myös positiivinen vaikutus alueen matkustus-, virkistys- ja kalastustoimelle.
–Kun vaellus- ja kutupaikat ovat valmiina, eivät ne vaadi enää kustannuksia, vaan kalat lisääntyvät ikään kuin ilmaiseksi. Niitä ei tarvitse pitää hengissä vankeudessa ja sitten istuttaa luonnonvesiin, mikä antaa täysin väärän illuusion kalakantojen tilasta. Sellaiseen toimintaan ei meillä eikä luonnolla ole varaa, Vilhunen toteaa.
Lisätietoja:
Rudus Oy
Tuotepäällikkö Mikko Soininen
Kiviainekset, Savo
050 568 6011, mikko.soininen(at)rudus.fi
Navitas Kehitys Oy
Projektipäällikkö Jaakko Lappalainen
044 306 3580, jaakko.lappalonen(at)navitas.fi
WWF Suomi
Ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen
040 550 3854, sampsa.vilhunen(at)www.fi
Tutustu alla:
Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kuvat: Lea Pakkanen/WWF ja Jaakko Lappalainen/Navitas Kehitys Oy