Ympäristöjärjestö WWF rakentaa Karhujärven rantaan kosteikon, jonka avulla halutaan kohentaa järven tilaa. Rudus lahjoittaa noin 200 tonnia luonnonkiveä ja noin 40 tonnia kalliomursketta kosteikolle laskevaan uomaan rakennettavia kiviverhoiltuja pohjakynnyksiä ja kosteikon ulosvirtausuomaa varten. Kosteikon ulosvirtausuoma toteutetaan myös pohjakynnyksenä, ja kynnys määrittää kosteikon vedenkorkeuden.
Ruduksen ja WWF:n yhteistyö on alkanut jo syksyllä 2018 ja Karhujärven kosteikko on kymmenes kohde, johon Rudus on lahjoittanut kiviaineksia.
Siuntion Karhujärvi on kärsinyt vuosia sinileväkukinnoista, hapettomuudesta ja umpeenkasvusta. Järvi on särkikalavaltainen ja sen arvo vesilintualueena on romahtanut. Järven tila heijastuu kielteisesti myös Siuntionjokeen. Karhujärven valuma-alue on laaja, ja savimailta matalaan järveen virtaava vesi tuo mukanaan runsaasti rehevöittäviä ravinteita ja kiintoainesta.
Kuva: – Kiviaineslahjoitukset ovat auttaneet sisävesityömme toteuttamisessa, sillä tarvitsemme paljon erilaisia kivimateriaaleja niin uhanalaisten vaelluskalojen elinympäristöjä parantavassa virtavesityössä kuin vesistöjen kuormitusta vähentävissä projekteissa, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Viivi Kaasonen.
Kuormituksen vähentämiseksi WWF rakentaa Karhujärven rannalle noin puolen hehtaarin laajuisen kosteikon ja sen tulouomaan kolme pohjakynnystä. Kosteikko puhdistaa vedestä ravinteita ja kiintoainesta. Kosteikko rakennetaan pieneen, suoraan järveen laskevaan sivu-uomaan, jonka ympärillä on peltoja. Uoma kärsii eroosiosta, jota pohjakynnykset vähentävät hidastamalla ja tasaamalla virtaamaa. Yksityiselle ja vesiosakaskunnan maille kesäkuussa rakennettava kosteikko on osa WWF:n VALUTA-hanketta ja Itämeren suojelutyötä.
– Karhujärven kosteikko on hieno kohde. Sen avulla saamme käsiteltyä yhden kokonaisen sivu-uoman vedet, jota kertyy noin 38 hehtaarin alueelta, sanoo VALUTA-hankkeen vetäjä, WWF:n suojeluasiantuntija Viivi Kaasonen.
Kuva: Siuntion Karhujärven rantaan rakennettavaan kosteikkoon Rudus toimitti noin 200 tonnia luonnonkiveä ja noin 40 tonnia kalliomursketta.
Kuva: Viivi Kaasosen mukaan useissa on tärkeää myös, millaisia yksittäisiä kivenlohkareita kohteeseen valitaan käytettäväksi. – On ollut hienoa, että WWF:n asiantuntijat ovat päässeet paikan päälle valitsemaan sopivia kiviä Ruduksen kiviainesten noutopisteistä.
Kosteikko lisää myös luonnon monimuotoisuutta. Se on kasvillisuuden ja avovesialueiden mosaiikki, joka tarjoaa muun muassa vesilinnuille ruokailu- ja pesintäpaikkoja.
Kenttätöiden vaiheessa työtä sujuvoittaa merkittävästi, kun oikeanlaista kiviainesta on käytettävissä oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
Yhteistyöllä tuloksia
Rudus on ollut ympäristöasioissa rakennusalan edelläkävijä. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi perustettiin Rudus LUMO-ohjelma jo vuonna 2012.
– Yhteistyö muiden toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa on ollut merkittävää ja välttämätöntä kaikissa LUMO-ohjelmamme aikaisissa hankkeissa. Yksin emme pystyisi toteuttamaan aidosti vaikuttavia toimenpiteitä vaan tarvitsemme siihen muita. WWF panostaa virtavesien ja vesistöjen tilan parantamiseen voimakkaasti ja vaikuttavasti. On hienoa saada olla mukana näin tärkeässä työssä, toteaa Ruduksen ympäristöpäällikkö Terhi Rauhamäki.
Kuva: Tuumasta toimeen! Pekka Pohjalainen (oik) ja Janne Pulkka kosteikon suunnitelleesta Salaojakeskuksesta, VALUTA-hankkeen vetäjä Viivi Kaasonen sekä työmaalla urakoitsijoina toimivat Anders Karell ja Martin Grönberg tutkivat suunnitelmia.
Kuva: Rudus on lahjoittanut kiviaineksia jo kymmeneen WWF:n vesistöjen tilaa parantaviin hankkeisiin.
– Ainoastaan yhteistyöllä voimme rakentaa tulevaisuuden, jossa luonto ja ihmiset elävät tasapainossa. WWF:n tavoitteita vuoteen 2030 mennessä ovat luonnon elinympäristöjen heikkenemisen pysäyttäminen, lajien sukupuuttouhan poistaminen sekä luonnonvarojen kulutuksen ja tuotannon haitallisten ympäristövaikutusten puolittaminen. Vastuu ympäristöstä kuuluu meille jokaiselle; päättäjille, yksityishenkilöille, yhteisöille, yrityksille ja järjestöille. Yhteiskunnan eri osa-alueiden läpileikkaava keskusteluyhteys mahdollistaa neuvottelemisen ja yhteisten näkökantojen löytämisen, toteaa Viivi Kaasonen.
Kosteikko lisää myös luonnon monimuotoisuutta.
– Yhteistyö Ruduksen kanssa on sujunut mainiosti. Kiviaineslahjoitukset ovat auttaneet sisävesityömme toteuttamisessa, sillä tarvitsemme paljon erilaisia kivimateriaaleja niin uhanalaisten vaelluskalojen elinympäristöjä parantavassa virtavesityössä kuin vesistöjen kuormitusta vähentävissä projekteissa. Rudukselta saatuja kiviä on käytetty muun muassa luonnonmukaisten kalateiden sekä vettä puhdistavien kosteikkojen ja virtausta hidastavien pohjakynnysten rakentamisessa, Kaasonen kertoo.
Rudus LUMO -ohjelman kunnianhimoinen tavoite on toteutunut jo useassa kohteessa.
Työ jatkuu laajana ja monipuolisena
Terhi Rauhamäen mukaan Ruduksen ympäristövastuuohjelmaa ollaan parhaillaan päivittämässä.
– Tulemmekin pian kertomaan lisää siitä, miten aiomme nyt ja tulevaisuudessa vähentää kasvihuonekaasupäästöjämme ja miten luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä ilmastovaikutusten vähentämiseksi tehtävät toimenpiteet voidaan yhdistää toiminnassamme.
Kuva: Siuntion Karhujärvi on kärsinyt vuosia sinileväkukinnoista, hapettomuudesta ja umpeenkasvusta.
Rudus LUMO -ohjelman tavoitteeksi on asennettu se, että luonto on Ruduksen toimipisteissä monimuotoisuuden kannalta arvokkaampi toiminnan päättyessä kuin sen alkaessa.
– Tämä kunnianhimoinen tavoite on toteutunut jo useassa kohteessa. Nyt meillä on paljon uusia kohteita, joissa luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä on suunnitteilla ja tekeillä laajasti sekä monipuolisesti. Samoista alueista suunnitellaan myös ihmisille tärkeitä virkistysalueita. Olemme lisäksi lähteneet mukaan muun muassa vieraslajien torjuntaan ja törmäpääskyjen pesintään liittyviin kokeiluihin, Rauhamäki kertoo.
Lisätietoja:
Rudus Oy
Ympäristöpäällikkö Terhi Rauhamäki, 020 447 4090, terhi.rauhamaki(at)rudus.fi
WWF Suomi
Suojeluasiantuntija Viivi Kaasonen, 050 471 9785, viivi.kaasonen(at)wwf.fi
Lue lisää:
Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kuvat: Olli Urpela