Materiaalikierron haasteet ja mahdollisuudet kiertotaloudessa

Rudus osallistui HITU ja BIOKE -hankkeiden järjestämään Materiaalikierron haasteet ja mahdollisuudet kiertotaloudessa -etäseminaariin, joka pidettiin marraskuussa. Kiertotaloutta toteutetaan monin eri tavoin ja yritysten ja organisaatioiden puheenvuoroja seminaarissa oli kymmenkunta. Ruduksen esityksessä kerrotaan materiaalikierron haasteita ja mahdollisuuksista betonin kierrätysliiketoiminnan näkökulmasta, puhujana Rudus Kierrätyksen liiketoimintajohtaja Jani Pieksemä.

Rudus on mukana HITU-hankkeessa ja yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa, osallistunut insinöörityöhön, jossa on tutkittu biohiilen ja lentotuhkan käyttömahdollisuuksia valmisbetonissa betonin seosaineena.

Rudus Kierrätyksessä kierrätetään betonia vajaa puoli miljoonaa tonnia vuodessa. Rudus valmistaa betonijätteestä murskaamalla ja seulomalla CE-merkittyä Betoroc®-mursketta sekä vastaanottaa betoni- ja tiilijätettä ja rakennustyömaiden ylijäämämaita. Rudus on ollut mukana betonin kierrätystoiminnassa ja sen kehittämisessä Suomessa aivan alusta asti; kierrätysliiketoimintaa ja kokemusta Ruduksessa on takana pian 30 vuotta.

Ruduksessa on aina ollut vahvasti mukana laatuajatus. Matkan varrella tehtyjä hyödyntämisiä on pilotoitu, dokumentoitu ja seurattu; pitkäaikaisseuranta on tärkeää, että materiaalista saadaan yleisesti hyväksyttyä ja sille on luottamusta uusiomateriaalina korvaamaan neitseellisiä kiviaineksia. Matkan varrelle mahtuu muun muassa ympäristökelpoisuuskriteerien kehittämistä, useita lainsäädännön muutoksia ja rakennustuoteasetuksen mukainen CE-merkintä.

Tyypillisimmin betonimursketta käytetään korvaamaan neitseellisiä kiviaineksia infrarakentamisessa sekä enenevässä määrin valmisbetonin ja betonituotteiden valmistuksessa.

Rudus Kierrätyksen vastaanottopisteille tuleva betoni- ja tiilijäte voidaan kierrättää ja jatkojalostaa 100 %:sti. Nykyään ei ole tilaisuutta missä ei puhuttaisi esimerkiksi hiilipäästöistä, ja mikä merkitys betonimurskeella siihen on. Betonimurskeen ympäristöystävällisyys tarkoittaa muutakin kuin jätteen kierrättämisen ja sen hyödyntämisen etuja; betonin luontainen karbonatisoituminen kiihtyy, kun murskatessa jätteen pinta-ala kasvaa, ja näin murske toimii tehokkaana hiilinieluna. Ruduksen Betorocin (Ruduksen betonimurskeen rekisteröity kauppanimi) hiilijalanjälkilaskelman mukaan Betorociin sen käytön aikana pystyy sitoutumaan jopa puolet sementin valmistuksen hiilipäästöistä.

Betonimurskeen käyttö on luvanvaraista; betonimursketta voidaan käyttää YSL:n ympäristöluvan tai Mara-asetuksen mukaisesti tai hyödyntää kunnallisilla viranomaismenettelyillä. Ensiksi mainitun mukainen käyttö vaatii pitkäaikaista suunnitelmallisuutta. Se on aikaa vievä prosessi ja valitettavasti luvitetut suuret läjitykset johtavat helposti jätteen dumppaamiseen, mikä ei ole tehokasta materiaalin hyödyntämistä.
Mara-asetuksen mukainen käyttö tarkoittaa ilmoitusmenettelyä, mikä on prosessina selkeä ja kohtuullisen nopea suunnitelmalliseen rakentamiseen, mutta käsittelyaika ei ole ennalta arvioitavissa; vaatii myös jonkin verran osaamista ja yhteistyötä toteuttajan sekä materiaalin toimittajan välillä.
Kunnallisen ympäristönsuojelu- tai jätehuoltomääräyksiin perustuvassa ilmoitusmenettelyssä on haasteita, mutta myös hyviä toimivia malleja löytyy; soveltuu parhaiten pienille materiaalimäärille ei ammattimaisissa kohteissa. Viranomaismenettelykäytännöt vaihtelevat ja ovat usein riippuvaisia yksittäisen viranomaisen halusta edistää kierrätysmateriaalien hyödyntämistä.

Poistuuko betonimurskeesta jätestatus?
Suomessa ensimmäinen kansallinen End-of-Waste (EoW) -asetus eli VNa arviointiperusteista sen määrittämiseksi milloin betonimurske lakkaa olemasta jätettä on tulossa lausuntokierrokselle. Mikäli betonimurske lakkaa olemasta jätettä, se voi palata markkinoille tuotteena ilman jätesääntelyä. Tämä tulisi monipuolistamaan uusiomateriaalien, eli kyseessä olleen betonimurskeen, hyödyntämistä ja nostaisi materiaalin arvostusta.