Rudus Kierrätys asiakkaan ja ympäristön asialla

– Tullaan tutuksi: tuotepäällikkö Jussi Ukkola, Rudus Kierrätys.

– Kierrätys voimistuu ja monipuolistuu koko ajan. Tuntuu, että kiertotalous on nyt terminä kaikkien huulilla, sanoo tuotepäällikkö Jussi Ukkola.

Jussi Ukkola (30) aloitti Rudus Kierrätyksen tuotepäällikkönä toukokuussa 2019. Kierrätys ja kiertotalous kiinnostivat jo opiskeluaikoina Oulussa. Diplomi-insinöörin opintojen lopputyönä hän tutki, miten energialaitosten polttoprosesseissa syntyvä tuhka voitaisiin tuotteistaa ja hyödyntää maanrakentamisessa.
– Mukana oli kaikki Oulun suurimmat voimalaitokset. Ne tuottivat noin 100 000 tonnia tuhkaa vuodessa. Tuhka luokitellaan jätteeksi eli myös sen hyötykäyttöä rajoittaa lainsäädäntö, Jussi Ukkola sanoo.

Kuva (yllä): Jussi Ukkola on toiminut pian vuoden Rudus Kierrätyksen tuotepäällikkönä.
– Meillä on viiden henkilön pieni, mutta tehokas tiimi. Minä olen eräänlainen linkki eri toimijoiden välillä – niin omien kuin asiakkaidenkin kanssa.

Ukkola on hyvin sosiaalinen luonne ja haluaa tehdä töitä ihmisten kanssa. Helsinkiin muutettuaan hän työskenteli rekrytoinnin konsulttina tekniikan alalla puolisentoista vuotta.
– Sitten huomasin LinkedInissä, että Rudus Kierrätyksessä oli tuotepäällikön paikka auki. Haku olisi päättynyt seuraavana päivänä. Rekry-hommissa olin oppinut, että uutta työpaikkaa miettiessä on hyvä tarkistaa tärkeimpien vaatimusten osuvan kohdalleen. Kaikki täsmäsi, hain paikkaa ja tulin valituksi, Jussi Ukkola iloitsee.

Jussi Ukkolan mukaan Rudus Kierrätyksen tuotepäällikön toimenkuva on hyvin laaja.
– Meillä on viiden henkilön pieni, mutta tehokas tiimi. Vastuualueita on jaettu, mutta kaikki tekee vähän kaikkea. Minä olen eräänlainen linkki eri toimijoiden välillä – niin omien kuin asiakkaidenkin kanssa.

– Toimin Kierrätyksen liiketoimintajohtaja Jani Pieksemän alaisuudessa. Minulla itselläni on kaksi alaista ja minun tulee varmistaa, että heillä on kaikki tarvittavat tiedot ja mahdollisuudet tehdä omaa työtään hyvin.
– Olen lisäksi kierrätyksen puolelta ympäristötiimin apuna, kun esimerkiksi haetaan uusia ympäristölupia tai päivitetään vanhoja. Samoin täytyy pitää huolta siitä, että kierrätystuotteet ovat laatustandardien mukaisia ja ottaa osaa myös tuotannon suunnitteluun siltä osin.

– Meillä on todella hyvä tiimi. Kaikkea ei tarvitse eikä voi osata itse, vaan apua saa sekä omalta porukalta että muiltakin liiketoiminta-alueilta.

Ruduksen toimipaikoilla eri puolilla Suomea otetaan vastaan betoni- ja tiilijätettä. Niiden kierrätyksen lopputuotteena syntyy Ruduksen tuotteistamaa CE-merkittyä Betoroc-mursketta. Betoroc korvaa parhaita sora- ja kalliomurskeita.

Ensimmäiset Betoroc-kohteet rakennettiin jo 1990-luvulla eli Ruduksella on Betoroc-murskeen käytöstä sekä pitkä kokemus että tarkat seurantatutkimukset.
– Betoroc-murskeen volyymi on koko ajan kasvussa. Vuosittain otamme vastaan noin 400 000 tonnia betoni- ja tiilijätettä ja saman verran myymme Betorocia asiakkaillemme. Jäte- ja tuotevirrat ovat yhtä suuret, joten pidemmällä tarkastelujaksolla meidän kierrätysprosentti on lähes sata, Jussi Ukkola sanoo.

Kuva (yllä): Ruduksen tuotteistamaa Betoroc-mursketta on käytetty jo 1990-luvulta.
– Nyt odotamme, että pääsemme hakemaan Betorocille End of Waste -statusta. Siitä tulee olemaan iso muutos Betorocin käytölle, Jussi Ukkola sanoo.

Betoroc-mursketta käytetään esimerkiksi katu-, tie- ja kenttärakenteiden kantavissa sekä jakavissa kerroksissa, sekä teollisuus- ja varastorakennusten alapuolisiin rakenteisiin
– Betoroc luokitellaan edelleen jätteeksi, jonka käyttö maarakentamisessa on säädetty MARA-asetuksessa. Suomessa valmisteilla olevan End of Waste -asetuksen myötä jätteitä tullaan luokittelemaan enemmän uudelleen käytettäviksi materiaaleiksi. Heti, kun viranomaiset saavat lainsäädännön ja ohjeet valmiiksi, tulemme hakemaan Betorocille End of Waste -statusta. Silloin Betoroc-mursketta voidaan myydä normaalina kiviaineksena, mikä on iso muutos, Jussi Ukkola toteaa.

Rudus ottaa vastaan rakennuskohteiden ylijäämämaita kolmella paikkakunnalla. Viime syksynä avattiin vastaanotto Mäntymäkeen Nurmijärvellä pääkaupunkiseudun tarpeisiin. Sen lisäksi ylijäämämaita otetaan vastaan Hollolassa ja Piikkiössä.
– Nurmijärvellä vastaanotto on lähtenyt todella vauhdilla liikkeelle. Selvää tarvetta siis on, Jussi Ukkola sanoo.

Maa-ainesten vastaanotto ja loppusijoitus ovat luvanvaraista toimintaa; kierrätettäväksi hyväksytään ainoastaan puhdas maa-aines, eikä se saa sisältää mitään rakennusjätettä.
– Ylijäämämaiden vastaanottopisteissä myös myydään kiviaineksia. Logistiikan ja päästöjen kannalta on järkevää ajaa täydellä lastilla mennen tullen, Jussi Ukkola vinkkaa.

Kuva (yllä): Rudus ottaa vastaan rakennuskohteiden ylijäämämaita kolmella paikkakunnalla, Nurmijärvellä, Hollolassa ja Piikkiössä.
– Nurmijärvellä ylijäämämaiden vastaanotto on lähtenyt todella vauhdilla liikkeelle. Selvää tarvetta siis on, Jussi Ukkola sanoo.

Jussi Ukkola sanoo kierrätykseen liittyvän ideologian näkyvän myös hänen omassa arjessaan.
– Pyrin vähentämään kulutustani enkä osta turhaan. Käytän myös kirppareita niin myyjänä kuin ostajanakin.

– Yritysten asenteet kierrättämisen suhteen ovat ihan selvästi muuttuneet positiivisemmiksi – kiertotalous kiinnostaa. Kierrättämisen edistämisessä lainsäädäntö on iso rajoittava tekijä. Täytyy kuitenkin muistaa ja ymmärtää, että kierrätykseenkin liittyvät asiat pitää valmistaa huolella ja varmistaa koko toimintaketju.

– Rudus on vastuullisena toimijana ollut ympäristöasioiden edelläkävijä rakennusalalla Suomessa. Viihdyn erittäin hyvin Ruduksella ja näissä kierrätykseen liittyvissä tehtävissäni. Teemme kierrätystiimin kanssa töitä rennolla asenteella, mutta liiketoimintaan sopivalla otteella. Ei bisneksenkään tarvitse olla koko ajan vakavaa.

Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kuvat: Olli Urpela