Taimen nousee kotijokeensa kutemaan niin merestä kuin järvistäkin. Mutta enää se ei aina suju ongelmitta, vaan virtavesiä pitää kunnostaa kudun ja taimenkannan turvaamiseksi.
Lohen sukuisen taimenen levinnäisyysalue kattaa koko Suomen sisävedet ja merialueen. Vaikka taimenen levinnäisyysalue on laaja, sitä esiintyy nykyisin vain harvoissa virtavesissä. Taimenkannat ovat taantuneet virtavesien perkausten ja veden laadun heikentymisen takia. Lohikalana taimen ja sen lisääntyminen vaatii puhdasta, runsashappista ja viileää vettä.
Kuva (yllä): – Kutusoraikoiden teolla pyritään vahvistamaan taimenen luontaista lisääntymistä, ympäristöasiantuntija Heikki Holsti KVVY:stä kertoo.
Taimenen merivaelteiset kannat luokitellaankin Suomessa erittäin uhanalaisiksi, sisävesien kannat Napapiirin eteläpuolella erittäin uhanalaisiksi ja pohjoispuolella silmälläpidettäviksi.
Rudus isona kiviainestoimijana tekee kanssamme hyvää yhteistyötä virtavesien kunnostamisessa ja ennallistamisessa.
Taimenkannat kaipaavat siis apua ja sitä antaa muun muassa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY). KVVY on perustettu vuonna 1961 ja se on yksi Suomen 12 alueellisesta vesiensuojeluyhdistyksistä.
– Asiantuntijaorganisaationa toimimme tavallaan viranomaisten ja kansalaisten välissä, jotta kentällä esiin tulevat vesiensuojelun tarpeet saataisiin toteutettua, ympäristöasiantuntija Heikki Holsti KVVY:stä toteaa.
Kutusoraa Rudukselta
KVVY on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä osakaskuntien ja kalastusalueiden kanssa virtavesien ja taimenkantojentilan parantamiseksi.
– Virtavesi-inventointeja, sähkökoekalastuksia, taimenen mätirasia-istutuksia ja alkuperäisten taimenkantojen kartoitustyötä on tehty vuosittain kalastusalueiden, osakaskuntien ja ELY-keskusten taloudellisella tuella, Heikki Holsti kertoo.
– Viime vuosina kunnat ja kaupungit ovat alkaneet tukea tätä toimintaa, mikä on mahdollistanut toiminnan laajentamisen. Myös yritykset ovat vähitellen alkaneet tulla mukaan talkoisiin, Heikki Holsti kertoo.
KVVY järjestää vuosittain 6–7 talkoilla toteutettavaa kunnostustapahtumaa virtavesien parantamiseksi.
– Otimme yhteyttä Rudukseen vuonna 2015 ja yhteistyömme alkoikin silloin heti. Rudus toimittaa meille sponsorituella tarvittavia kiviaineksia eli lähinnä kutusoraa. Ruduksen kumppani Tampereen Autokuljetus Oy on mukana talkoissa kuljettamalla kutusoran talkoopaikalle.
– Kutusoraikoiden teolla pyritään vahvistamaan taimenen luontaista lisääntymistä. Ruduksen toimittama sora on tullut Pälkäneeltä, minkä takia olen pyrkinyt käyttämään soraa Tampereen seudun kohteisiin. Viimevuosina kohteille on tuotu vuosittain 4-5 kasettikuormaa kiviainesta, mikä on ollut varsin hyvä määrä kunnostustalkoiden toteuttamista ajatellen, Heikki Holsti kertoo.
Monen asian pitää loksahtaa kohdalleen, jotta taimenen lisääntyminen onnistuu.
Ihminen korjaa jälkiään
Heikki Holstin mukaan virtavesien kunnostustarpeisiin vaikuttaa merkittävästi aikaisempien sukupolvien toteuttamat perkauksen ja muut toimet.
– Esimerkiksi kun jokia ja puroja on suoristettu ja kivet poistettu perkauksilla, eivät ne itsestään uomaan palaudu. Ilmastonmuutoksen myötä olemme kokeneet niin ääritulvia kuin äärikuivuuttakin. Olosuhteiden äärevöityminen tuo uusia haasteita taimenkannalle.
Taimenen monivaiheisesta sekä vaativasta luontaisesta elinkierrosta johtuen virtavesissä tehtävien toimenpiteiden vaikutukset saattavat konkretisoitua positiivisesti taimenkantojen tilassa vasta pitkän ajan kuluessa.
– Monen asian pitää loksahtaa kohdalleen, jotta taimenen lisääntyminen onnistuu: tarvitaan lisääntymiskykyisiä yksilöitä, hyviä kutusoraikoita oikeissa paikoissa, virtaaman pitää olla hyvä ja talven olosuhteet mädin kehittymiselle suopeat. Mutta jos kaikki natsaa, vaikutus voi olla ihan välitönkin, Heikki Holsti toteaa.
Olosuhteiden äärevöityminen tuo uusia haasteita taimenkannalle.
Innostusta ja ympäristövastuuta
Heikki Holsti kertoo tyytyväisenä, että kunnostustalkoisiin saadaan nykyisin hyvin innostunutta väkeä.
– Paikalla on yleensä niin vesistön lähiasukkaita kuin ympäristötietoisia kansalaisia, jotka haluavat edistää ympäristön hoitotoimia. Aktiivikalastajat osallistuvat myös, vaikka pienissä puroissa ei kalastetakaan. He ymmärtävät taimenen elinkierron haasteet ja haluavat auttaa lajia.
– Yritysten tuella saadaan toteutettua myös isompia, koneellisia kunnostustöitä. Yritysten tuki onkin meille erittäin tärkeää.
– Yritykset kiinnittävät nykyisin paljon huomiota ympäristövastuuseen ja sen täyttämiseen. Ympäristö ei olekaan enää rasite, vaan oikeilla toimintatavoilla ympäristövastuu ja ympäristön huomioiminen voidaan kääntää myyntivaltiksi ja saada yritykselle positiivista näkyvyyttä.
– Rudus isona kiviainestoimijana tekee kanssamme hyvää yhteistyötä virtavesien kunnostamisessa ja ennallistamisessa. Yleisesti ottaen rakennusalalla toimivien yritysten tulisi enemmän miettiä, miten luonnonmukaista rakentamista voisi toteuttaa kaikenlaisessa rakentamisessa. Päämääränä pitäisi olla, että ympäristö on rakennushankeen valmistuttua ihmiselle ja muulle luonnolle parempi kuin se oli sitä ennen, Heikki Holsti sanoo.
Lisätietoja:
Ympäristöasiantuntija Heli Kanto
Rudus Oy
Ympäristö
040 536 6042
heli.kanto(at)rudus.fi
Ympäristöasiantuntija Heikki Holsti
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)
050 351 9022
heikki.holsti(at)kvvy.fi
Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kuvat: Ruduksen ja KVVY:n arkistot