Aktiivitallissa hevonen viihtyy ja liikkuu

Moderni talli on iso hyppy hevosten hyvinvoinnissa.

Hevonen on laumaeläin, jota ei ole luotu seisomaan yksin pilttuussa. Harjun oppimiskeskuksessa on valmistumassa moderni aktiivipihatto, jossa hevoset voivat liikkua vapaasti laumassaan ja automaatit hoitavat ruokinnan. Hevoset voivat paremmin ja hoitajatkin pääsevät helpommalla.

Kuva: Hevonen on laumaeläin, joka tarvitsee myös reippaasti liikuntaa. Laidunkauden ulkopuolella pilttuussa seisominen ei ole hevoselle hyväksi. Aktiivitallin tärkein ominaisuus onkin hevosten hyvinvoinnin edistäminen.

Harjun oppimiskeskus on yksityinen luonnonvara-alan oppilaitos idyllisessä kartanomiljöössä Virolahdella. Harjun koulutustarjontaan kuuluu myös hevosalan ammatillinen koulutus.
Harjun nelisenkymmentä hevosta laiduntavat kesällä vapaasti ja syksyn tullessa ne on talutettu perinteiseen talliin omiin karsinoihinsa.
Tänä syksynä on toisin. Uusi aktiivipihatto otetaan käyttöön ja hevoset saavat jatkaa sekä laumassa että ulkoilmassa koko talven yli.

Suomessa on jo muutamia aktiivitalleja yksityisessä käytössä, mutta Harjun aktiivitalli on ensimmäinen laatuaan oppilaitoksissa. Harjun aktiivitalli vihitään käyttöön marraskuussa, jolloin oppilaitos täyttää 130 vuotta.
– Yhteiskunta ympärillämme muuttuu koko ajan, joten myös meidän on pysyttävä kiinni ajassa ja työelämässä. Aktiivitalli edustaa modernia ajattelua ja hevosten hoitoa. Se lisää myös opiskelijoiden kiinnostusta tulla tänne, rehtori Mika Palosara toteaa.

Hänen mukaansa aktiivitallin tärkein peruste on hevosten hyvinvointi.
– Oppilaitoksissa hevosten käyttö on hyvin epätasaista. Laidunkauden ulkopuolella hevoset ovat kymmenen neliön karsinassa. Liikuntaa ei ole tarpeeksi, ajoittaiset hyppimiset tuovat nivelvaivoja, suolistoon tulee ähkyvaivoja, hevonen lihoo ja tallin sisäilmakin on usein huono, Palosara luettelee.

Tutkimusten mukaan hevosten tulisi kävellä 7–17 kilometriä päivässä. Perinteisissä talleissa jäädään helposti kauas siitä.
– Pohdimme aktiivitallin toteuttamista pitkään. Yhtenä vaihtoehtona oli myös vanhojen tallirakennusten hyödyntäminen aktiivitallin tyyppisesti. Lopulta päädyimme rakentamaan kokonaan uuden pihattotyyppisen aktiivitallin lähelle laitumia. Näin voitiin sijoittaa eri toiminnot parhaalla mahdollisella tavalla. Projektin investointi on noin 1,6 miljoonaa euroa, mikä on meille iso ponnistus, Mika Palosara toteaa.

Harjun aktiivitallissa on kaksi pihattoa, jotka molemmat on mitoitettu 20 hevoselle.
Hevoset saavat liikkua vapaasti ja ruokinta-automaatin ohjausjärjestelmä annostelee hevosille heinää ja väkirehua hevosen kaulassa olevan tunnisteen mukaisesti. Kuulostaa helpolta ja hevosten kannalta jopa laiskalta.
– Ehei, kumoaa Harjun kiinteistöpäällikkö Ilkka Päkki. – Pihattoon on tehty viherpainanteita, joita hevosten on kierrettävä ruokaa saadakseen. Näin niiden on pakko kävellä. Laidunportista ne pääsevät kirmaisemaan pidemmällekin.

Kuva (yllä): Harjun oppimiskeskuksen aktiivitalli on 8 000 neliön suuruinen aitaus, joka on mitoitettu kahdelle 20 hevosen laumalle. Aktiivitallissa hevoset voivat liikkua vapaasti ja ruokailla omassa tahdissaan: ruokailuautomaatti annostelee jokaiselle hevoselle sen tunnisteen mukaisesti tarvittavan määrän rehua.

Kuvat (yllä): Harjun aktiivitalliin tulee kaikkiaan 16 erilaista rakennusta ja rakennelmaa, kuten talli-, ruokinta- ja makuupaikkoja. Hevosia hoidetaan ja pestään sekä varusteita huolletaan pihaton keskellä olevassa päärakennuksessa.

Hevoset viettävät pääasiassa aikansa ulkona vuorokauden ja vuoden ympäri. Pihatossa on betonilaatalle perustetut makuukatokset, joihin hevoset voivat vapaasti mennä. Rinteisiin sijoitettujen kaksitasoisten katosten seinät on sijoitettu niin, että katoksen läpi ei tuule.
– Toisin kuin yleisesti luullaan, hevonen pärjää ja viihtyy ulkoilmassa hyvin. Hevonen kasvattaa alusvillan kylmyyttä vastaan. Suomenhevonenhan on jo perinteisesti tottunut talveen. Jos Siperian 30 asteen pakkastuuli puhaltaisi pitkään tai olisi joku muu luonnon erikoistilanne, ottaisimme tietysti hevoset sisään, Mika Palosara sanoo.

Aktiivitalliin liittyy toki sisätilojakin kuten muutamia tallipaikkoja hevosten hoitoon ja huoltoon, pesupaikat, solarium hevosten kuivatusta varten, loimien huoltopaikka, pieni opetustila ja pari toimistohuonetta.
Lisäksi on ”totuttelukarsinat”, joissa aktiivitalliin tuleva uusi hevonen voi totutella uuteen laumaansa.
Harjun aktiivitallin on suunnitellut kouvolalainen Arkkitehtitoimisto Arkhaltia Oy. Ohjausjärjestelmän ja automatiikan toimittaa SCHAUER Agrotronic GmbH, jonka asiantuntija konsultoi eri toimintojen sijoittelussa.

Harjun aktiivitallin urakoinnista vastaa Oy Rakennuspartio, joka on hyvin merkittävä uudis- ja korjausrakentaja Haminan seudulla ja yhtiöllä on toimipiste myös Helsingissä.
Vastaava mestari Seppo Ukkola kuvaa ensin aktiivitallin urakkaa toteamalla, että ”betoni on betonia”, mutta jatkaa sitten:
– Onhan tämä projektina kuitenkin hyvin erikoinen. Keväällä aloitettiin työt maanrakentajien toimesta kuorimalla noin 2 500 kuutiota peltomultaa pois ja sitten ryhdyttiin perustustöihin. Säänkestävällä betonilla valettiin perustukset sekä kaikki 16 rakennuksen laatat, Ukkola kertoo.

Kuva (yllä): – Pohdimme aktiivitallin ja -pihaton rakentamista pitkään, sillä tämä on Harjun oppimiskeskukselle iso satsaus, mutta hevosten hyvinvointi on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, toteaa rehtori Mika Palosara (vas). Rakenteilla olevan pihaton työmaalla tapasivat myös vastaava mestari Seppo Ukkola Oy Rakennuspartiosta sekä myyntiassistentti Ghita Branders ja kiinteistöpäällikkö Ilkka Päkki Harjun oppimiskeskuksesta.

Rudus toimitti työmaalle valmisbetonin ja betonista valmistettuja kaivonrenkaita sekä kansistoja. Rakennuspartio on Ruduksen pitkäaikainen vuosisopimusasiakas.
– Se tarkoittaa meille ennen kaikkea toimitusten varmuutta. Rudus antaa myös teknistä neuvontaa betonien valinnassa, mikä helpottaa työmaan toimintaa, Seppo Ukkola sanoo.

Kuva (yllä): Hevoset on luotu elämään ulkoilmassa ja aktiivitallissa ne myös nukkuvat katoksissa. Makuukatosten routaeristetyt laatat on valettu Ruduksen säänkestävällä valmisbetonilla.

Aktiivitallin betonit toimitettiin Ruduksen Kotkan Karhulan betoniasemalta.
– Pumppuautot saatiin työmaalle sujuvasti ja betonia toimitettiin aivan tilausten mukaisesti. Näin ollen hukkaprosentti oli lähes olematon, Seppo Ukkola toteaa.

Harjun aktiivitalli on paitsi iso satsaus oman opetuskeskuksen hevosten hyvinvointiin, myös koko alan tulevaisuuteen. Aktiivitalliin tullaan liittämään kaksivuotinen tutkimushanke koskien hevosten hyvinvointia ja suorituskykyä.
– Tämän vuoksi ruokintapaikoilla on jo varaukset vaa´oille, jotta voidaan seurata hevosten painon kehitystä.
– Tutkittua tietoa aktiivitallien vaikutuksesta ei Suomessa vielä ole, mutta muissa aktiivitalleissa on havaittu eläinlääkärin kulujen olevan pienemmät kuin perinteisissä hevostalleissa – siis sellaisissa, jotka Harjussakin olivat aikaisemmin käytössä, Mika Palosara kertoo.

Aktiivitallin myötä myös hevosten hoitajien työmäärä vähenee. Hevosten pitää saada suhteellisen vähän ravintoa kerrallaan, mutta usein. Se pitää hoitajat kiireisinä ja kiinni työssään.
Aktiivitallissa ruokinta-automaatit hoitavat homman ja ohjauskeskuksesta säädellään ruokailuaikoja ja -määriä. Ruokailujärjestelmään voidaan ladata valmiiksi heinät ja väkirehut esimerkiksi koko viikonlopun tarpeisiin, jolloin pyhätyötarve pienenee
Harjun aktiivitallin pihattoa kiertää huoltotie, joka mahdollistaa ruokinta-asemien täyttämisen menemättä hevosten joukkoon tallipihalle.
– Se lisää myös turvallisuutta, Ilkka Päkki huomauttaa.

Myös hevosten tarhaus jää pois hoitajien työlistalta. Arvioiden mukaan tallin ja hevosten hoitoon käytettävä aika puolittuu.
– Se antaa uuden ulottuvuuden myös talliyrityksen pyörittämiseen, Mika Palosara huomauttaa.

Suomalaiset hevosten kouluttajat ja kasvattajat ovat suuressa arvossa muualla Euroopassa.
– Suomalaisten hevoshoitajien kysyntä kasvaa entisestään, kun he saavat jatkossa opintojensa yhteydessä kokemusta myös aktiivitallista, Harjun myyntiassistentti Ghita Branders sanoo.

Hevosalalla aktiivitalli on otettu pääsääntöisesti erittäin hyvin vastaan. Muutosvastarintaahan on joka alalla aina, kunnes hyvät kokemukset puhuvat puolestaan.
– Kun olemme kertoneet hankkeestamme eteenpäin, kommentit ovat olleet aika yksiselitteisiä: Hyvä Harju!

• Rakennuttaja: Harjun Oppimiskeskus Oy
• Pääurakoitsija: Oy Rakennuspartio
• Maanrakennusurakoitsija: TR-Biitti Oy
• Sähköurakoitsija: Sähkö-Kaakko Oy
• LVI-urakoitsija: Vesijohtoliike Penttilä Oy
• Pääsuunnittelija: Arkkitehtitoimisto Arkhaltia Oy / Kari Mustonen
• Ohjausjärjestelmän toimittaja ja toteutuksen konsultointi: SCHAUER Agrotronic GmbH
• Rakennusaika: 6–10/2019
• Aidattu alue: 8 000 neliötä
• Rudus Oy:n toimitukset: valmisbetoni ja betonirummut
• http://www.harjunopk.fi 

Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kuvat: Rudus Oy ja Oy Rakennuspartio