Ruduksen Tampereen valmisbetoniaseman pihaan ajettaessa ei äkkiseltään arvaisi alueelta löytyvän satoja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä kasvinalkuja. Suojaisan rinteen alle perustetussa taimistossa kasvaa muun muassa nuokkukohokkia ja idänkeulankärkeä.
Kyse on tamperelaisen luonnonsuojeluyhdistyksen Villi vyöhyke ry:n taimikasvatuksesta. Yhdistys kasvattaa harju- ja paahdeympäristöjen lajeja erilaisiin maisemointi- ja luonnonhoitohankkeisiin.
– Taimien avulla on mahdollista saavuttaa maisemoinnissa tuloksia nopeammin kuin siemeniä kylvämällä. Suomessa ongelma on, että luonnonkukkia tai etenkään harvinaisia paahdelajeja ei juuri viljellä ruukkutaimina, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Jere Nieminen.
Kuva (yllä): Taimisto mahdollistaaa myös uusien lajien kasvatuskokeilut. Villi vyöhykkeen Jere Nieminen esittelee niistä tässä musta-apilan taimia.
Uudenlaiset luonnonsuojelu- ja hoitokäytännöt testiin
Villi vyöhykkeen tavoitteena on toteuttaa, kokeilla ja kehittää uudenlaisia luonnonsuojelu- ja hoitokäytäntöjä.
– Teemme konkreettista luonnonhoitotyötä positiivisella asenteella. Luonnonsuojelun ei aina tarvitse olla rajoittamista. On paljon kohteita, joissa yhdessä toimimalla voidaan parantaa ympäristön tilaa ja lisätä luonnon monimuotoisuutta.
Kuva (yllä): Tässä etualalla nuokkukohokin taimet kasvavat ja voivat hyvin.
Ruduksen kanssa Villi vyöhykkeellä on tällä hetkellä kaksi yhteistyöhanketta maa-ainesalueilla Tampereella ja Siilinjärvellä. Molemmissa luodaan LUMO-maisemoinnin avulla elinmahdollisuuksia harvinaistuville paahdeympäristöjen kasvi- ja hyönteislajeille.
Tampereen kasvikylvöjen yhteydessä viime syksynä syntyi ajatus taimiston perustamisesta Ruduksen toimipisteen yhteyteen. Ruduksen tuotantopäällikkö Ari Paasivirran mukaan sopiva paikka löytyi helposti betoniaseman tontin aurinkoiselta ja suojaisalta nurkkaukselta.
Yhdistyksen jäsenet ovat kasvattaneen taimia aikaisemmin pääasiassa omissa pihoissaan. Nieminen on tyytyväinen Ruduksen antamaan alueeseen, jonka avulla taimikasvatusta voidaan tehdä isommassa mittakaavassa.
– Ulkomailla kiviainesalueiden maisemoinneissa taimien käyttö siementen kylvöjen lisäksi on yleistä. Nyt Suomessakin on mahdollista kehittää vastaavaa toimintaa.
Kuva (yllä): Villi vyöhykkeen Karl Hermansson kastelee taimiston taimia - muun muassa nuokkukohokkia, idänkeulankärkeä, musta-apilaa, hirvenkelloa ja metsäapilaa.
Taimisto mahdollistaa myös uusien lajien kasvatuskokeiluja.
– Nyt kokeilussa on esimerkiksi musta-apilaa ja hirvenkelloa. Lisäksi testaamme kasvattaa metsäapilaa, joka on harvinaisen mäkihiilikoin toukan ainoa ravintokasvi.
Syksyllä suurin osa taimista istutetaan Villi vyöhykkeen hankealueille. Osa kasveista jätetään talvehtimaan taimistoon. Jos talvehtiminen onnistuu, on seuraavana vuonna käytettävissä myös pidemmälle ehtineitä taimia. Uudet taimet kasvatetaan taas ensi keväänä yhdistysten jäsenten itse keräämistä siemenistä.
Lue lisää: