Kiviaineksia tarvitaan 90 000 tonnia – Kivenlahden metroaseman työmaalla ”hyvä vauhti päällä”

Huoltotunneli sukeltaa vajaat 30 metriä maan alle, jossa työmaalla on hyvä tekemisen meininki kuin kerrostalon työmaalla – paitsi ahtaasti, keinovalossa ja tasaisen viileässä.

Länsimetron kakkosvaiheessa Matinkylä–Kivenlahti edettiin viime vuonna suunnitellusti louhinnasta rakentamiseen. Rakentamisvaihe ajoittuu vuosille 2018–2022. Koko hankkeessa rakentamisvaiheeseen kuuluu viiden aseman, radan ja Sammalvuoren varikon rakentaminen sekä erilaisten järjestelmien asentaminen.
– Kakkosvaihe etenee nyt täysillä eteenpäin. Ykkösvaiheen opit ja kokemus on hyödynnetty ja johtamismallia uusittu, tilannejohtamisen malli otettu käyttöön ja tiedonkulkuun panostettu. Rakennusurakkahankinnat pysyivät budjetissa. Louhintaurakat sujuivat hyvin ja kokonaisuutena ne alittivat kustannusarvion noin 14 miljoonalla eurolla, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Kivenlahden metroasemasta tulee Länsimetron pääteasema. Sen rakennusurakka alkoi viime elokuussa. Urakassa rakennetaan Kivenlahden metroasema, huoltotunneli sekä Kivenlahdentien ja Kivenlahdentorin sisäänkäynnit.
Skanska valikoitui julkisen kilpailutuksen kautta Kivenlahden metroaseman projektinjohtourakoitsijaksi.
– Urakka toteutetaan One Skanska -hankkeena, mikä tarkoittaa, että useampi eri Skanskan yksikkö on hankkeessa mukana. Tässä tapauksessa Skanska Infra vastaa rakennustöistä ja Skanska Talotekniikka LVIS-töistä projektinjohtourakkana, kertoo Skanskan rakennuspäällikkö Rainer Paakkari.

Kuva (yllä): Metrotunnelin työmaalla tehdään töitä ahtaissa tiloissa.

Länsimetron ykkösvaiheessa Skanska vastasi Lauttasaaren ja Keilaniemen asemien sekä yhden rataosuuden rakentamisesta.
– Tietysti aikaisemmasta kokemuksesta ja siitä saadusta opista on nyt hyötyä. Keilaniemen sekä Kivenlahden asemilla on sama arkkitehtitoimisto ja näin niiden pintarakenteet mukailevat toisiaan.

– Nyt käytetään paljon enemmän betonielementtejä kuin ensimmäisessä vaiheessa, jolloin valettiin paljon paikalla. Elementtejä tulee seinärakenteisiin ja kuorilaattoihin kaikkiaan noin 2 500. Hieman hirvitti, kun ennen urakan aloittamista kirjoiteltiin betonielementtien toimitusaikojen pitenemisestä. Meillä olikin hankintaporukka heinäkuun töissä eli ongelmia ei tullut, Rainer Paakkari toteaa.

Kuva (yllä): Skanskan aluevastaava Olli Vainionkulma ja rakennuspäällikkö Rainer Paakkari Kivenlahden metroasemaa varten louhitussa tunnelissa. Länsimetron kakkosvaiheessa edettiin viime vuonna suunnitellusti louhinnasta rakennusvaiheeseen.

Rakennustöitä tehdään valmiiksi louhitussa tunnelissa. Sen seinät eivät anna myöten, vaikka kuinka tiukka paikka olisi.
– Rakennustöitä tehdään kallion sisällä ja mitä pidemmälle urakka etenee, sitä vähemmän tilaa on. Metron ykkösvaiheen kokemusten myötä osaamme asennoitua tulevaan ahtauteen ja logistiikan haasteisiin, Skanskan aluevastaava Olli Vainionkulma toteaa.

Kuva (yllä): Metroasema vaatii laajat tekniset tilat, joita rakennetaan tulevan laituritasanteen alle.

Noin 300 metriä pitkä ajotunneli lähtee työmaaparakkien läheltä, koukkaa Länsiväylän alta ja kaartaa sitten Länsimetron aseman työmaalle 28 metriä maanpinnan alapuolelle.
Säänvaihtelut eivät urakkaa haittaa: työmaalla on aina tasainen, vajaan kymmenen asteen lämpö – kesät, talvet.

Rainer Paakkarin mukaan rakennustyöt ovat sujuneet suunnitellusti. Tammikuussa rakennustyöt olivat runkovaiheessa.
– Suurin haaste on saada rakennustyöt mallilleen siten, että talotekniset työt pääsevät alkamaan ajallaan.

Kuva (yllä): Maanalaisella työmaalla logistiikan on sujuttava suunnitelmien mukaan ja rakennusmateriaalien toimitusten ajallaan.

Ja saman tien Paakkari poistaa tuonkin haasteen:
– Ykkösvaiheesta on opittu sekin, että nyt on annettu sekä urakoinnille että testaamiselle tarpeeksi aikaa. Meillä on ”välitavoite nro 9”, jonka mukaan rakenteen pitää olla valmiina testausta varten helmikuussa 2021 ja luovutus on toukokuussa 2022. Testaamisellekin on siis aikaa toista vuotta.

Koko hanke on valmis, kun asemat ja rata luovutetaan operaattorin eli HKL käyttöön vuoden 2023 aikana.
Olli Vainionkulman mukaan työmaan ja suunnittelijoiden vuoropuhelu toimii nyt hyvin.
– Länsimetron organisaatiossa on kiinnitetty huomiota suunnittelunohjaukseen. Metroasemilla on omat, nimetyt suunnittelunohjaajansa, mikä on edistänyt hanketta suuresti. Suunnittelijat käyvät usein työmaalla, keskustelemme ja haemme tarvittavia ratkaisuja yhdessä. Asiat etenevät yksinkertaisemmin ja nopeammin, Vainionkulma toteaa.
– Toisaalta jo projektinjohtourakoinnin malli tarkoittaa sitä, että me olemme valmiita joustamaan ja hakemaan yhteistyössä vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Metroa varten louhitun tunnelin seinässä kiinnittää huomiota poikkitasoon vedetty ns. KSK-linja, joka kertoo tulevan ratalinjan korkeuden. Linjan alle jäävä tyhjä tila tullaan täyttämään kiviaineksilla – niitä siis tarvitaan paljon.
– Kaikkiaan kiviainesta menee Kivenlahden urakassa arviolta noin 90 000 tonnia, mikä on varsin suuri määrä yhteen kohteeseen, vahvistaa Ruduksen kiviainesten myyntijohtaja Janne Paaso.

Kuva (yllä): Rudus toimittaa kiviaineksia Kivenlahden metroaseman työmaalle 90 000 tonnia. Tunnelissa murskeella täytetään betonirakenteen ja seinän välinen tila valkoiseen linjaan asti.

Kiviainekset kuljetetaan työmaalle kasettiautoilla.
– Metroaseman työmaalla oman haasteensa antaa se, että kasettiautoilla mennään maan alla ja kasetointi tapahtuu siellä. Tilat ovat varsin ahtaat sekä pimeät ja samalla on huomioitava kaikki muut maan alla työskentelevät. Esimerkiksi pisin arvioitu peruutusmatka on tunnelissa noin 140 metriä, Paaso kertoo.

Rudus on toimittanut työmaalle kiviaineksia elokuusta 2018 alkaen ja tähän mennessä on toimitettu jo noin kymmenesosa arvioidusta kokonaismäärästä.
– Kiviaineskuljetuksissa on sovittu toimintamalli, jossa yksi kuljetusliike vastaa koko urakan kuljetuksista Ruduksen Kulmakorven kiviainesalueelta. Näin kuljettajat oppivat työmaan hyvin ja yhteistoiminta sujuu muiden alueella toimivien kanssa, Paaso toteaa.

Kivenlahden metroaseman urakkaan tarvitaan noin 13 000 kuutiota valmisbetonia, jonka kaiken Rudus toimittaa läheiseltä Vanttilan betonitehtaaltaan.
– Homma toimii hyvin sekä betonin että murskeen toimituksissa. Meillä on betonin tilauksissa yksi yhteyshenkilö, joka hoitaa työmaalle sekä betonit että pumput. Betoniautojen kulkua seuraamme Ruduksen Mobilejobsite-nettipalvelun avulla, Rainer Paakkari kertoo.
– Samoin Ruduksen kehittämää Betoplus-palvelua käytetään betonin lujuuskehityksen seurantaan. Työmaalla tehdään tällä hetkellä valuja lähes joka päivä ja Rudus huolehtii koekuutioiden ottamisesta sekä jatkokäsittelystä työmaalla tehdyn säilytyksen jälkeen. Tämä toimii oikein hyvin, Paakkari sanoo.
– Tällä työmaalla ei kuitenkaan tehdä kovin isoja kertavaluja, suurimmat voivat olla noin 600 kuutiota.

Kuva (yllä): Rudus toimittaa Kivenlahden metroaseman työmaalle noin 13 000 kuutiota valmisbetonia läheiseltä Vanttilan betonitehtaalta.

Kivenlahden Metroaseman rakentaminen työllistää noin 80 työntekijää, joista 16 toimihenkilöitä.
Työmaaparakeissa siisteydestä pitää huolta kolme osatyökykyistä rakennussiivoojaa.
– Palkkasimme heidät Skanskalle töihin Espoon vammaispalvelun kautta. Vammaispalvelun ohjaaja opetti heidät töihin ja ohjaajat käyvät silloin tällöin katsomassa, miten työt sujuvat. Hyvin sujuu! Olemme tosi tyytyväisiä heidän työpanokseensa, Rainer Paakkari sanoo.
– Pelkkää hyvää kuuluu muiltakin työtovereilta. Laatukin puhuu puolestaan – kopit ovat paljon siistimpiä kuin yleensä, Olli Vainionkulma lisää.
– Uskon, että palkkaan osatyökykyisiä työntekijöitä muillekin tämän kokoisille työmaille, kun niiden aika tulee. Täällä toimintamalli on onnistunut loistavasti eli sen soisi rantautuvan muuallekin, Paakkari sanoo.

• Rakennuttaja: Länsimetro Oy
• Projektinjohtourakka: Skanska Infra
• Urakan arvo 51 miljoonaa euroa
• Kerrosala: reilut 20 000 m2
• Rudus toimittaa kiviaineksia 90 000 tonnia ja valmisbetonia noin 13 000 kuutiota
• Kakkosvaiheen pääteasema
• Arkkitehtisuunnittelu: ALA Architects
• Matkustajia päivittäin: noin 11 000

• Ratalinja: 7 km, maan alla kahdessa rinnakkaisessa tunnelissa
• 5 asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti
• Sammalvuoreen maanalainen metrovarikko
• Kustannusarvio 1 159 miljoonaa euroa
• Rakentamisvaihe: 2018–2022
• Urakat vastaanotetaan urakoitsijoilta 2022–2023 sekä tehdään yhteiskäyttökokeet ja viranomaistarkastukset
• 2023 asemat ja ratalinja luovutetaan operaattorin eli HKL:n käyttöön matkustajaliikenteen aloittamisen valmistelua varten

Rudus Oy

Myyntijohtaja Janne Paaso
Kiviaines
020 447 7330
janne.paaso@rudus.fi 

Myyntipäällikkö Antti Mönkkönen
Valmisbetoni, Pääkaupunkiseutu
020 447 7451
antti.monkkonen@rudus.fi