Telakkaranta on rakentunut Turun paraatipaikalle Aurajoen itärannalle. Vanha tehdaskiinteistö on saanut sisäänsä loft-asuntoja ja naapureikseen uusia kerrostaloja.
Vanhan ja uuden rakennuskannan ulkoarkkitehtuurin ajallisesta erilaisuudesta huolimatta Telakkarannan asuinalue muodostaa tyylikkään ja yhtenäisen kokonaisuuden.
Turun Telakkarannalle myönnettiin vuoden 2018 Kestävä Kivitalo -palkinto tunnustuksena asuinalueen suunnittelusta, toteutuksesta ja ohjauksesta paikallarakentamisen hyviä perinteitä vaalien. Toiminnalle luotiin suuntaviivat vuonna 1994 Rudus Oy:n (silloinen Lohja Rudus) aloitteesta.
Turun Telakkarannassa historia kohtaa nykyisyyden.
Wärtsilän vanhan L-tehtaan tiilinen julkisivu ja betonirunko olivat Museoviraston suojelemat. Nyt niiden sisään on nyt rakennettu 165 loft-asuntoa.
L-tehtaan viereen, Aurajokisuuhun, on kaavoitettu rakennusoikeutta yhteensä yli 43 000 kerrosneliömetriä. Rakenteilla on lähin kortteli, johon tulee kaikkiaan seitsemän, 7–8 -kerroksista pistetaloa. Niistä viisi on jo valmiina. Valmistuttuaan Telakkarannan rakentaminen käsittää lähes 900 metrin mittaisen jakson Aurajoen itärannasta.
Kuva (yllä): Turun Telakkaranta rakentuu upealle paikalle Aurajokisuun entiselle teollisuus- ja satama-alueelle.
Kuva (yllä): Turun Telakkarannassa on vanhan satamanosturin kohdalla oleva teollisuuskiinteistö muutettu loft-asunnoiksi ja sen viereen, kuvassa etualalla on valmistumassa alueen ensimmäinen, seitsemän kerrostalon kortteli.
Yhtenäinen kokonaisuus
– Vanhan ja uuden rakennuskannan ulkoarkkitehtuurin ajallisesta erilaisuudesta huolimatta Telakkarannan asuinalue muodostaa tyylikkään ja yhtenäisen kokonaisuuden, Kestävä Kivitalo -ryhmän puheenjohtaja Pentti Lumme toteaa.
Rakennusten suunnittelussa ja toteutuksessa on ajateltu pitkää elinkaarta, asumisviihtyvyyttä sekä rakennusten elinkaaren aikaisia käyttökustannuksia.
– Uusi rakennuskanta tiilisine julkisivuineen ja lasitettuine parvekkeineen on yhdistetty vanhempaan tiiliseen teollisuusarkkitehtuuriin tavalla, joka tekee alueesta mielenkiintoisen ja näyttävän, Pentti Lumme jatkaa.
Kuva (yllä): Kaava määritteli uudisrakennusten julkisivuun punatiilen, joka yhdistää korttelin vanhempaan teollisuusrakentamiseen. Reilusti ylös korotettu sokkeli on verhottu luonnon liuskekivillä.
Kuva (yllä): Korttelin keskellä on väljä ja viihtyisä piha. Taloyhtiön pysäköintitilat ovat pihakannen alla ja niistä pääsee hisseillä suoraan porraskäytäviin.
Näkymät joen yli Turun linnalle
– Arkkitehtisuunnittelun yhtenä haasteena oli, miten luodaan kaupunkikuvallisesti sopusuhtainen kokonaisuus. Luonnollisena ratkaisuna oli tehdä liuskekivillä verhotuin sokkelein laituritasosta reilusti ylös korotettu jalusta ja kaikkien uudisrakennusten julkisivut puhtaaksi muurattuna samalla tiilellä. Lopputuloksesta ei huomaa, että mukana on ollut useampi eri rakennuttaja, arkkitehti SAFA Pekka Mäki Arkkitehtitoimisto Sigge Arkkitehdeistä toteaa.
Kaava määritteli julkisivuun punatiilen ja sokkeleihin luonnonkiven.
– Valitsimme ruskonkirjavan Makasiini-tiilen, joka istuu hyvin kokonaisuuteen. Yhtenäinen kortteli oli yksi suunnittelun perusasia ja tärkeää kestävän ympäristön kannalta, Pekka Mäki lisää.
Rakennusten suunnittelussa ja toteutuksessa on ajateltu pitkää elinkaarta, asumisviihtyvyyttä sekä elinkaaren aikaisia käyttökustannuksia.
Kuva (oik.): Lähes kaikissa asunnoissa on suuret parvekkeet, joista on upea näkymä Aurajoelle kohti Turun linnaa.
Kestävä kivitalo jo alun perin
L-tehtaan kiinteistö on 110 metriä pitkä, 30 metriä leveä ja 26 metriä korkea.
– L-tehdas oli jo alun perin tehty hyvin loft-henkeen, arkkitehti SAFA Kari Haroma Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners Oy:stä sanoo.
Hyvin säilynyt julkisivu oli aikoinaan tehty neljän tiilen paksuisena.
– Museovirasto ei hyväksynyt lisäeristystä, mutta ei sitä olisi tarvittukaan. Paksu tiiliseinä ilmaväleineen eristää lämpöä hyvin. Kylmäsiltoja eristettiin ja ikkunat vaihdettiin lämpöarvoiltaan paremmiksi, Kari Haroma toteaa.
Kiinteistö on saanut uudeksi nimekseen Loft-Tehtaan. Sen kaikille asunnoille ei saatu näkymää joelle, mutta sitä korvaa kaksi tilavaa, lobby-tyyppistä sisäpihaa.
Kaavoittaja halusi rakennukseen monipuolista käyttöä, joten Loft-Tehtaassa on myös toimistotiloja rakennuksen keskellä.
Kari Haroman mukaan loft-asuntojen rakentaminen vanhaan kiinteistöön on parasta mahdollista kierrätystä.
– Rakennusmassa on iskostunut kaupunkikuvaan ja ihmisten mieleen. Loft-Tehtaan julkisivun tiilet lähtevätkin nyt toiselle kierrokselleen, joka kestää uudet 70 vuotta. Tämä on järkevä rakennustapa, mutta ei välttämättä halvin.
Kuva (yllä): Alkujaan 1934 rakennetun Wärtsilän tehdaskiinteistön tiiliseinien sisällä on nyt 165 loft-asuntoa sekä toimistotiloja.
Kiitokset kaavoittajille
Turun kaupungin kaavoituksella on ollut hyvin keskeinen rooli Telakkarannan alueen toteuttamisessa.
– Kaavallinen tavoite oli suunnitella Turun oloissa sopivan kokoiset, yksittäin toteutettavat kerrostalotontit ja selkeä liikenneverkko. Alueelle laadittiin talonsuunnitteluun rakentamistapaohjeet kaavamääräysten lisäksi, kertoo kaavoituspäällikkö Paula Keskikastari Turun kaupungilta.
– Maanomistaja Wärtsilä Kiinteistöt ei halunnut luovuttaa aluetta yhdelle toteuttajalle, vaan myi enintään kaksi tonttia kerrallaan, jotta moninaisuus toteutuisi.
Paula Keskikastari muistuttaa, että Telakkaranta on valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön osa ja Aurajoen teollista maisemaa.
– Teollisesta vaiheesta jääneet ominaispiirteet, nosturit, telakan osa ja rannan muoto säilytettiin. Suojellut nosturit luovat ihan oikeasti paikan henkeä ja kadun tason pienet telakkafragmentit ovat myös tärkeitä, Paula Keskikastari toteaa.
Kuva (oik.): Loft-Tehtaassa on asukkaiden käytössä kaksi koko rakennuksen korkuista sisäpihaa, jonne voi tulla vilvoittelemaan myös taloyhtiön saunasta.
Turun Telakkarannan toteuttajat
As Oy Turun Loft-Tehdas I–IV
- Rakennuttajat: YH Kodit Oy ja Jatke Oy
- Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners Oy, pääsuunnittelija Renni Haroma, projektiarkkitehti Antti Rinne
- Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka Oy
- Rakennusurakoitsija: Jatke Oy
- Rakennusaika: 2014–16
Telakkarannan uudiskohteet
- Rakennuttajat: Skanska Talonrakennus Oy, Skanska Kodit, Sato Oyj sekä TKU-Rakennus Oy
- Arkkitehtisuunnittelu: Sigge Arkkitehdit / pääsuunnittelija Pekka Mäki, projektiarkkitehdit Juha-Petri Virtanen, Altti Suominen ja Roope Elojärvi
- Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka Oy
- Rakennusurakoitsijat: Skanska Talonrakennus Oy ja TKU-Rakennus Oy
- Rakennusaika: 2012–1/2019
Kestävä Kivitalo -palkinto
Kestävä Kivitalo -palkinto myönnetään yrityksille ja yhteisöille, jotka ovat osallistuneet laadukkaasti tiilestä ja betonista paikalla rakennettujen rakennusten toteutukseen. Toiminnalle luotiin suuntaviivat vuonna 1994 Rudus Oy:n (silloinen Lohja Rudus) aloitteesta.
Kestävä Kivitalo -ryhmän yhteistyöyritykset ovat Rudus Oy, Wienerberger Oy Ab, Betoniteollisuus ry, Celsa Steel Service Oy, Peri Suomi Ltd Oy ja Finnsementti Oy.
Lisätietoja:
Kestävä Kivitalo -ryhmä
Projektipäällikkö Pentti Lumme
0400 107 231
penttilumme@gmail.com