Espoon Perkkaalla 16-kerroksisen rakennuksen julkisivut on tehty tehokkaasti elementeistä, mutta ilme on yksilöllinen. Esimerkiksi graafisessa betonissa on kuvattuna kavion jälkiä – onhan ravirata lähellä.
Kuva (yllä): Vermon raviradan läheisyys on innoittanut kuvioimaan graafisen betonin kavioiden ja ravirattaiden jäljillä.
As Oy Espoon Runoratsunkatu 5 valmistuu kesän kynnyksellä. Sen 16 kerroksessa on yhteensä 117 asuntoa. Rakennuttajana on Sato ja pääurakoinnista on vastannut Skanska Talonrakennus Oy.
Rudus toimitti julkisivujen elementit, joita tarvittiin yhteensä 6 000 neliön verran.
Graafista betonia on käytetty rakennuksen kahdessa alimmassa ja kolmessa ylimmässä kerroksessa yhteensä 800 neliötä. Julkisivuissa on myös valkobetonia sekä tumman harmaata ja terrakottaa.
Runoratsunkatu on korkein asuinkerrostalo tähän mennessä, johon Rudus on toimittanut elementit.
– Suunnitelmien mukaan edettiin ilman sen kummempaa ihmettelyä, toteaa vastaava mestari Tuomo Visti Skanskalta.
Asiakkaat arvostavat toimitusvarmuutta, laajaa tuotevalikoimaa sekä toiminnan ja tuotteen laatua.
Savosta Stadiin
Kuva (vas.): Skanskan vastaava mestari Tuomo Visti ja lähes valmis 16-kerroksinen As Oy Espoon Runoratsunkatu 5 Espoon Perkkaalla.
Runoratsunkadun elementit toimitettiin Ruduksen Savonlinnan betonituotetehtaalta. Savonlinnan lisäksi Rudus valmistaa julkisivuelementtejä Kiteellä, Savonrannalla ja Kurikassa.
– Suomessa on lähes joka kaupungissa julkisivuelementtien tuotantoa, joten asiakas voi valita, ottaako tuotteen läheltä vai kaukaa. Kilpailu on kovaa. Uskon, että Ruduksen valtteina ovat toimitusvarmuus, laaja tuotevalikoima sekä toiminnan ja tuotteen laatu. Niitä asiakkaat arvostavat, sanoo tuoteryhmäjohtaja Sami Turunen.
Ruduksen koko julkisivuelementtien tuotanto meneekin pääasiassa rakennustyömaille pääkaupunkiseudulla.
Vakiota ja erikoisratkaisuja
Ruduksen julkisivuelementtien valikoima kattaa kaikki vaihtoehdot, myös erikoisratkaisut.
– Mutta kyllähän kerrostalojen päällekkäiset elementit ovat suunnilleen samanlaisia, joten sarjatuotannon hyöty kannattaa optimoida. Elementtitehtaan yhden päivän tuotanto ei lähde toimitukseen samaan aikaan, vaan puskuria pitää olla. Elementtitekniikan perusideahan on kustannustehokkuus, jolloin kaikki elementit eivät saisi olla uniikkeja, Sami Turunen toteaa.
Turusen mukaan elementtituotanto ja -rakentaminen on aika perinteistä.
– Sandwich-tekniikka pääsi vauhtiin 70-luvulla ja julkisivuissa sandwich-elementit ovat edelleen kaikkein yleisimpiä, Turunen sanoo.
– Elementtien rappauspinnat olivat 2000-luvun innovaatio ja Rudus aloitti heti mittavan tuotannon. Rappauksella saa varsinkin arkkitehtien suosimaa saumatonta pintaa, mikä on erittäin hyvä vaihtoehto paikalla muuraukselle. Rappauksella saadaan elementeistä tehtäviin julkisivuihin myös monia erilaisia värejä. Rudukselta löytyy molemmat markkinoilla käytettävät vaihtoehdot eli niin sanotut ohut- ja paksurappaukset.
Julkisivuelementtien kehitystyö perustuu ennen kaikkea asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.
Alun perin suomalainen innovaatio, graafinen betoni, on jo ottamassa yhä isompaa roolia julkisivuissa. Graafinen betoni on menetelmä, jossa betonielementin pintaan saadaan kehitettyä pysyvä, tarkka yksityiskohtainen kuvio.
– Rudus on ollut alusta alkaen mukana graafisen betonin käytön valistajana ja edistäjänä. Tuotanto alkoi 2003 ja nyt graafista betonia on tuotannossa lähes päivittäin. Todella hienoja pintoja tehdään. Jotkut ovat ihan yksilöllisiä taideteoksia.
Entistä korkeampia taloja
Kuva (yllä): Rudus toimitti työmaalle noin 6 000 neliön verran julkisivuelementtejä, joiden joukossa oli paljon erikoisratkaisuja sekä värillistä ja graafista betonia.
Sami Turusen mukaan julkisivuelementtien kehitystyö perustuu ennen kaikkea asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.
– Tällä vuosikymmenellä ollaan ryhdytty toimimaan entistä enemmän kumppaneina. Se on oikein hyvä asia. Kun eri osapuolten edustajat ovat mukana projektissa jo heti alkuvaiheesta, saadaan yhdessä aikaiseksi hyvä lopputulos.
Turunen sanoo myös, että rakennettavien asuinkerrostalojen koot ovat nyt selvästi aikaisempaa isompia. As Oy Espoon Runoratsunkatu 5 on tästä hyvä esimerkki ja se rakentuu Espoon Perkkaalle, jossa se saa naapureikseen useita vähintään yhtä korkeita taloja.
Rappauksella saa varsinkin arkkitehtien suosimaa saumatonta pintaa.
– Perkkaa on vanhaa merenpohjaa eli perustukseen vaadittiin rankka paalutus, Tuomo Visti sanoo.
Rakennuksen runko nousi kuitenkin sujuvasti ja suunnitelmien mukaan.
– Elementtien asennus kesti reilut kahdeksan kuukautta. Elementit tuotiin Ruduksen Savonlinnan tehtaalta ja oma asennusporukkamme asensi ne paikoilleen, Tuomo Visti sanoo.
– Elementtien tuotannossa tehtiin monenlaisia erikoisratkaisujakin, toteaa tehdaspäällikkö Veli Repo Savonlinnan betonituotetehtaalta.
Isoimmat elementit olivat maksimissaan reilut 7 000 mm leveitä ja vähän yli 4 000 mm korkeita. Isompien paino oli rajattu kymmeneen tonniin.
– Elementit ovat nykyisin entistä kookkaampia ja joskus mennään jo työmaan kannalta äärirajoilla, Tuomo Visti toteaa.
As Oy Espoon Runoratsunkatu 5
- Rakennuttaja: Sato-Rakennuttajat Oy
- Pääurakoitsija: Skanska Talonrakennus Oy
- Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy
- Julkisivuelementit: Rudus Oy – noin 6 000 m2
- 16 kerrosta, 117 asuntoa
- Rakennusaika: 11/16 – 6/18
Lisätietoja:
Rudus Oy
Sami Turunen
Tuoteryhmäjohtaja
Betonituotteet, Julkisivu- ja porraselementit
040 844 3737
sami.turunen@rudus.fi