Tullaan tutuiksi: elementtisuunnittelija Olli Haapamäki, Elpohormit.
– Tekniikka- ja konemies henkeen ja vereen, kuvaa Olli Haapamäki itseään.
Ollista tuli melkein vahingossa Elpo-elementtien suunnittelija Rudukselle, sillä betonialalle hän ei ikinä uskonut lähtevänsä.
Kuva (yllä): – Aika hieno talo on valmistumassa, Olli Haapamäki sanoo taustalla näkyvästä rakennuksesta. Mikä ettei: siihen on asennettu Ollin suunnittelemat Elpo-elementit.
Olli Haapamäellä on melkein vuosi täynnä ruduslaisena. Viime kesäkuussa Ollin opiskelukaverilta oli kyselty tietäisikö hän ketään Rudukselle Elpo-elementtien suunnitteluhommiin.
– Minä ilmoitin, että en missään tapauksessa lähde betonifirmaan. Kohta Ruduksen projektipäällikkö Kari-Pekka Leiri soitti, juteltiin ja sen puhelun aikana muutin mieleni, Olli sanoo.
Ennen Rudukselle siirtymistään Olli toimi opiskelujen ohella erilaisissa tehtävissä Kaupe Oy:ssä lähes kymmenen vuotta.
– Kai se on tällaiselle tekniselle miehelle sama suunnitteleeko koneita vai betonisia talotekniikkaelementtejä. Elementeissä on vain vähemmän liikkuvia osia.
Nyt Olli aikoo vakavissaan suorittaa työnteon jalkoihin jääneet opintojen rippeet loppuun. Silloin taskussa on Koneinsinööri AMK:n paperit.
Haluan työskennellä lähellä tuotantoa, jolloin tieto vaihtuu helposti eikä totuus pääse unohtumaan.
Tuotanto hyvä kumppani
Olli tiivistää nykyisen toimenkuvansa pariin sanaan: ”piirtelen hormeja”. Totuus on paljon laveampi.
Elpo-hormihan on tehdasvalmis kerrostalon LVIS-nousuputkistoelementti, johon voidaan sijoittaa kaikki rakennuksissa tarvittavat vesijohdot, lämpöjohdot, viemärit, ilmanvaihtokanavat sekä putkitukset sähkö- ja tietoliikennekaapeleita varten. Elpo-elemenettejä valmistetaan Kotkassa ja Viipurissa.
– Olemme mielellämme rakennusprojektissa mukana jo ihan alkuvaiheesta lähtien. Asiakas saa meiltä pohjatietoja, lvis-suunnittelija tekee omat suunnitelmansa ja me jatkamme siitä eli katsomme, mitä hormiin pitää saada ja mitä voidaan toteuttaa. Tärkeintä on, että hormi on työmaalla mahdollisimman helposti asennettavissa ja täyttää asiakkaan kaikki toiveet.
Olli ei rajaa ”asiakasta” vain tilaajiin, vaan muihinkin sidosryhmiin mukaan lukien Elpon oma tuotantoporukka.
– Me teemme samat piirustukset sekä asiakkaille että tuotannolle. Suunnitelmien on palveltava yhtälailla kaikkia.
– Kun tulin Rudukselle, menin vanhana koneenasentajana heti paiskaamaan kättä tuotannon kanssa. Käytännönläheisenä ihmisenä en osaisi tehdä töitä pelkässä suunnittelutoimistossa, vaan haluan työskennellä lähellä tuotantoa, jolloin tieto vaihtuu helposti eikä totuus pääse unohtumaan.
Tekemistä, ei epäröintiä
Olli epäröi lähtöään Rudukselle ehkä eniten sen vuoksi, mitä tarkoittaisi hyppy pienestä yrityksestä isoon organisaatioon.
– Hyvänen aika! Täällähän on tekemisen meininki. Isossa konsernissa on osattu säilyttää hyvä henki ja byrokratiaa on vähemmän kuin pelkäsin, Olli sanoo nyt.
– Kun tehdään itse hommat hyvin ja keskitytään olennaiseen, työ on kivaa ja päästään pidemmälle. Se kertoo omaa kieltään myös asiakkaille.
Olli sanoo rakennusalan noususuhdanteen näkyvän nyt töiden määrässä – ylitöitä saa tehdä, mutta se on hyvä asia.
– Kai rakennusalan nykyisestä vetovoimasta kertoo sekin, että paatunut konemies on haalittu tänne töihin, Olli nauraa.
Koneiden kanssa pelatessa kädet tekevät ja mieli lepää.
Töitä ja vapaa-aikaa
”Konehommat” täyttävät Ollin vapaa-ajan. Kotona on melko hyvin varusteltu metallityöverstas, jossa Olli tekee pienimuotoisia konepajahommia ja korjailee autoja sekä muita koneita.
– Koneiden kanssa pelatessa kädet tekevät ja mieli lepää.
Vähän yllättäen kova konemies on myös nörtti.
– Teininä kiinnostuin tietotekniikasta ja aloinkin saada tuttujen kautta vanhoja UNIX-palvelimia ja muita käytöstä poistettuja laitteita 80-luvun alusta lähtien. Niiden parissa tuli sitten perehdyttyä yhteen jos toiseenkin järjestelmään. Enpä silloin uskonut, kuinka paljon it-taidoista on myöhemmin olluthyötyä. Ruduksellakin olen saanut toimia vähän epävirallisena joka paikan IT-lähitukena.
Kouvola pysyy kotikaupunkina
Syntyjään Iittiläinen Olli asuu nykyisin Kouvolassa ja kulkee suuntaansa noin 45 kilometrin työmatkan lähes joka arkipäivä.
Kun Ollilta kysyy, aikooko hän muuttaa Kotkaan vai pysyä kouvolalaisena, vastaus on selvä.
– Olen Pohjois-Kymenlaaksosta kotoisin ja viihdyn erinomaisesti Myllykoskella.
Myllykoski liitettiin Kouvolaan 2009, mutta edelleen Olli sanoo lähtevänsä ”kaupunkiin Kouvolaan”.
Yksi hyvä syy pysyä aloillaan on Ollin ja hänen puolisonsa koti: rintamamiestalo isolla tontilla Kymijoen rannassa. Peltojen ympäröimään maalaismaisemaan ei kyllästy koskaan ja talvisinkin sulana virtaavassa joessa riittää loputtomiin katseltavaa.
– Uimiseenkin joki on hyvä, mutta vesi on kesälläkin pirun kylmää.