Helsingin Olympiastadionilla on käynnissä mittava urakka, jonka myötä rakentuu 40 000 neliötä uusia ja peruskorjattavia tiloja. Käytettävällä valmisbetonilla täytettäisiin 11 stadionin tornia.
Olympiastadionin valmistumisesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 80 vuotta. Yrjö Lindgrenin ja Toivo Jäntin aikoinaan suunnittelema stadion ja sen 72-metrinen torni ovat suomalaisten kansallisomaisuutta.
– Sellaisena se myös pysyy, korostaa Stadion-säätiön toimitusjohtaja Maija Innanen.
– Helsinkiin rakentuu nyt sopivan kokoinen stadion tulevan sukupolven tarpeisiin. Stadion tulee täyttämään kansainväliset vaatimukset ja se mahdollistaa suurelle yleisölle sekä tapahtumajärjestäjille uuden ajan palvelut, Innanen jatkaa.
Uudistetulla stadionilla arvioidaankin vierailevan tulevaisuudessa noin miljoona kävijää.
Olympiastadion tulee täyttämään kansainväliset vaatimukset ja se mahdollistaa suurelle yleisölle sekä tapahtumajärjestäjille uuden ajan palvelut.
Korkea aika korjaamiselle
Olympiastadionin peruskorjausta alettiin valmistella vuonna 2009, jolloin käynnistettiin kuntotutkimus.
– Tutkimuksen sanoma oli selkeä. Betonirakenteet olivat kohtuullisessa tai hyvässä kunnossa, mutta kaikki muut rakennuksen osa-alueet olivat elinkaarensa päässä ja vaativat pikaisia toimenpiteitä, Maija Innanen kertoo.
Suunnittelurahoitus vahvistui 2012–2013 ja työ käynnistyi konkreettisesti. Uudistushanke toteutetaan yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana, jossa Skanska toimii pääurakoitsijana. Urakkasopimus allekirjoitettiin viime helmikuussa, mutta sitä ennen oli eri osapuolten kesken tehty yhteistyötä jo pitkään.
– Tarjousprosessi kesti lähes vuoden eli huomattavan pitkään. Siihen sisältyi muun muassa erilaisia työpajoja ja kirjallisten laatuosioiden työstämistä, projektinjohtaja Jukka Ala-Outinen Skanska Talonrakennus Oy:stä sanoo.
– Tilaaja on onnistunut hyvin urakkamuodon valinnassa. Yhteistyö tilaajan, suunnittelijoiden ja muiden osapuolten kanssa on toiminut siten, että projektinjohtourakka toteutuu parhaimmillaan. Kaikilla on avoin yhdessä tekemisen tunne. Monesti urakkaehdot on määritelty niin tiukoiksi, että konsulttien viritykset ovat vesittäneet projektinjohtourakoinnin alkuperäisen tarkoituksen, Ala-Outinen jatkaa.
Stadionin katsomoon tulee 36 000 istumapaikkaa. Kaikkiaan stadionilla arvioidaan vierailevan miljoona ihmistä vuodessa.
Nöyrän innostuneesti
Olympiastadionin hanke on Skanskan suurin Suomessa yksin toteuttama hanke. Aluejohtaja Vesa Tähden mukaan urakka otettiin vastaan ”nöyrästi, mutta innostuneesti”.
Uudis- ja peruskorjattavia tiloja on kaikkiaan noin 40 000 neliötä. Lisäksi katsomot, kenttäalue ja juoksuradat uudistetaan. Hankkeen kokonaislaajuus on kenttäalue ja katsomot mukaan lukien 90 000 neliötä.
– Hanke on mittava, mutta sinällään itse rakentamisessa ei ole mitään erityistä. Tosin näin massiivisia betonirakenteita tehdään harvoin talonrakentamisessa. Pääosin rakennetaan paikalla eli työ on hyvin käsityövaltaista, Vesa Tähti sanoo.
Kuitenkin esimerkiksi betonirakenteiden vahvistaminen ja julkisivun pilareiden manttelointi ovat haastavia, eikä samassa laajuudessa vastaavaa ole Suomessa aiemmin tehty.
Projekti on jaettu useisiin samanaikaisiin työvaiheisiin, jotka seuraavat tosiaan tietyssä järjestyksessä.
– Ei norsuakaan kannata yrittää kerralla nielaista, vaan täytyy pureskella pienissä paloissa. Hyviä syöjiä olemme löytäneetkin. Esimerkiksi betonirakenteista vastaa puolen tusinaa urakoitsijaa, joten riskiä on hajautettu, Jukka Ala-Outinen sanoo.
Työmaan kokonaisvahvuus on 350 työntekijää, joista puolet ovat ulkomaalaisia. Skanskan toimihenkilöitä on noin 40.
Hyvin suunniteltu sujuu
Mitä isompi valu, sen huolellisemmin se etukäteen suunnitellaan.
Kuluneen syksyn aikana on työmaalla tehty massiivisia holvivaluja, joista suurimpaan tarvittiin 1 700 kuutiota betonia. Urakoiden suuruudesta ja liikennejärjestelyistä johtuen töitä tehtiin myös illalla ja yöllä.
– Tämä on suurin urakka, jossa olen koskaan ollut. Eihän isoissa betonivaluissa juuri ole ongelmia, koska mitä isompi valu, sen huolellisemmin se etukäteen suunnitellaan, sanoo rakennuspäällikkö Rainer Paakkari Skanska Infrasta.
Rudus toimittaa työmaalle kaiken tarvittavan valmisbetonin. Tähän mennessä on toimitettu noin10 000 kuutiota ja lopullinen määrä tulee olemaan noin 35 000 kuutiota.
– Ruduksen valintaa puolsi se, että sillä on useampi betoniasema käytössä. Näin toimitusriskit ovat pienemmät, Vesa Tähti toteaa.
Betonia toimitetaan Ruduksen Konalan, Jätkäsaaren, Roihupellon sekä Tuupakan asemilta.
– Jokaisella tehtaalla on tarvittavien betonien reseptuuri, joten toimitukset eivät kyykkää, vaikka olisi joku ongelma tai liikenne tukossa, tuotantopäällikkö Mika Sarkasuo Rudukselta kertoo.
Isoimmissa valuissa betonia tuodaan työmaalle reippaasti yli sadan auton voimalla eli logistiikan pitää olla tarkasti hallinnassa.
– Meillä on ensimmäistä kertaa käytössä gsm-sovellutus, josta työmaalla nähdään betoniauton lähestyminen. Erittäin kätevää, Rainer Paakkari sanoo.
Laatu tehdään yhdessä
Rainer Paakkari kertoo, että yhteistyö ja yhteydenpito Ruduksen kanssa on sujunut erittäin hyvin.
– Massiivissa valuissa tehdään tarkat ennakkolaskelmat. Nyt ulkolämpötila on jo alle viisi asetta eli reseptejä pitää rukata talvibetonoinnin mukaisesti, Paakkari sanoo.
– Meillä on ollut Ruduksen tilauskeskuksessa tietty yhteyshenkilö, mikä on helpottanut tilausprosessia. Mika Sarkasuo on ollut aina isoissa valuissa itse paikalla, varmistamassa aloituksen ja lopetuksen sujumisen.
Laadun varmistamiseksi työmaalla on myös nimetty laborantti, joka ottaa vaadittavat koekappaleet sekä tekee Ruduksen omaa, ylimääräistä valvontaa.
Uudisosan betonoinneissa lämpötilan kehitystä seurataan etäluettavilla loggereilla ja näin voidaan laskea asiakkaalle lujuuden kehitys.
– Yhteydenpito asiakkaan kanssa on säännöllistä. Yhdessähän laatu tehdään ja varmistetaan, Mika Sarkasuo sanoo.
Kiitos kaikille
Maija Innanenkin korostaa yhteistyön tärkeyttä.
– Hankkeen takana on paljon tahoja ja henkilöitä, jotka ovat ylpeitä saadessaan työskennellä Olympiastadionin hyväksi. Lämmin kiitos kaikille sadoille ihmisille.
Jukka Ala-Outinen nostaa erityisesti esiin yhden ryhmän, jota urakoitsijat harvemmin kiittävät.
– Viimeiset 30 vuotta olen työmailla tottunut siihen, että suunnitelmat eivät koskaan ole olleet ihan kunnossa. Täällä on! Suunnitelmia saadaan työmaan tarpeita vastaavasti ja ne ovat laadullisesti hyviä.
– Tilaaja on nähnyt paljon vaivaa ennen kuin on lähdetty liikkeelle. Tämän pidemmälle ei suunnitelmia olisi voitu vielä viedäkään, Ala-Outinen toteaa.
Maija Innanen sanoo odottavansa stadionin valmistumista työteliäin mielin, sillä parhaillaan suunnitellaan tulevaa palvelukokonaisuutta ja toimintaa.
– Uskon, että voimme kaikki olla yhdessä tyytyväisiä ja iloisia Olympiastadionin avautuessa vuosien 2019–2020 taitteessa. Pari liikutuksen kyyneltäkin saattaa vierähtää – onhan hanke ainutlaatuinen monin tavoin, myös henkilökohtaisesti.
Stadion uudistetaan alkuperäistä arkkitehtuuria ja henkeä kunnioittaen.
Lisätietoja
Rudus Oy
Tuotantopäällikkö Mika Sarkasuo
Valmisbetoni Etelä-Suomi
Puh. 0400 703 916
mika.sarkasuo@rudus.fi
Skanska Talonrakennus Oy
Projektijohtaja Jukka Ala-Outinen
Puh. 040 581 8754
jukka.ala-outinen@skanska.fi
Aluejohtaja Vesa Tähti
Puh. 040 501 6246
vesa.tahti@skanska.fi
Helsingin Olympiastadionin uudistaminen
- Tilaaja ja rakennuttaja: Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
- Loppukäyttäjä: Stadion-säätiö
- Hankkeen arvo: 209 miljoonaa euroa
- Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit NRT ja Arkkitehtitoimisto K2S Oy
- Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka Oy ja Sweco Asiantuntijapalvelut Oy
- Rakennustekninen projektinjohtourakoitsija: Skanska Talonrakennus Oy
- Urakkasopimuksen arvo: 156 miljoonaa euroa
- Rakennusaika: 2017–2019
- Laajuus: Stadionrakennus 40 256 m2, josta uudisosa 20 375 m2 ja saneerausosa19 881 m2
- Rudus toimittaa noin 35 000 kuutiota valmisbetonia
- Katsomopaikkoja: 36 000
- www.stadion.fi