1897 >>
Lojo Kalkverk Aktiebolag - Lohjan Kalkkitehdas Osakeyhtiö perustettiin 1897. Petter Forsström joutui väliaikaisesti valvomaan isänsä, merikapteeni Karl Forsströmin kalkkiuunin pystytystä. Väliaikaisuudesta
alkoi Suomen teollisuushistorian pitkäaikaisin toimitusjohtajuus, jota kesti 65 vuotta.
1919 >>
Lohjalla alkoi sementin valmistus 1919 ja yhtiö meni pörssiin 1927. Kiviainesbusinekseen Lohjan Kalkkitehdas meni 1939 ostamalla Oy
Rudus Ab:n osake-enemmistön. Sementin käyttöön ja kiviainestoimintaan kiinteästi liittyvän valmisbetonin tuotannon yhtiö aloitti ensimmäisenä Suomessa
1958, kun Helsingin Taivalsaareen valmistui valmisbetonitehdas.
1973 >>
Lohjan Kalkkitehtaan logon muodostivat mustassa ympyrässä päällekkäin olevat L- ja heraldinen K -kirjain. Vuonna 1973 yhtiön logo sai keltaisen värinsä. Logo muodostui neljästä keltaisesta neliöstä. Kolme niistä muodosti
L-kirjaimen ja yksi oli kärjellään pystyssä.
1987 >>
Vuonna 1987 ryhdyttiin käyttämään vain yhtä logoa. Betoni- ja sora-autot maalattiin valko-keltaraitaisiksi, joten niistä muodostui Lohjan liikkuvia mainoksia. Vuonna 1990 Lohjan omistajat järjestelivät teollisuuttaan uuteen uskoon.
Lohjasta ja Wärtsilästä muodostettiin Oy Metra Ab. Seuraavana vuonna betoni-, kiviaines- ja elementtiteollisuudesta muodostettiin Oy Lohja Ab Betoniteollisuus.
Järjestely jäi lyhytaikaiseksi, kun vuonna 1992 Lohjan ja Partekin sementti-, kiviaines-, betoni- ja muuraustuoteteollisuus yhdistettiin 50-50 -periaatteella. Kentällä vallitsi epätietoisuutta, toimittiinko Lohja-Partek vai Partek-Lohja
-vetoisesti. Epätietoisuus loppui, kun 1993 ruotsalainen Euroc AB osti ja synnytti "uuden Lohjan". Eurocin Suomen yhtiöistä Lohja Rudus Oy Ab:n perinteinen keltainen väri säilyi ja logon teksti muuttui Eurocin tekstityypiksi.
1996 >>
Vuonna 1996 tehtiin pohjoismaisia rakennusmateriaalijärjestelyjä, mutta Suomessa Lohja Rudus sivakoi entisiä latujaan. Tällöin Euroc ja norjalainen Aker yhdistivät teollisuuttaan. Tuloksena oli Scancem AB, mutta Lohja Ruduksen
nimi ja väri säilyivät toimialajärjestelyistä huolimatta ennallaan. Viimeisin muutos tapahtui 1999, kun Lohja Rudus siirtyi irlantilaisomistukseen.Maailmanlaajuinen CRH plc tuli yritysostolla Suomen, Baltian ja Venäjän markkinoille. Lohja Ruduksen toiminta jatkuu pääpiirtein entisellään, mutta käytettävissä on maailmanlaajuisen rakennusmateriaalijätin voimavarat esimerkiksi vientipyrkimyksissä.