Lähde: Betoni-lehti 3/2018
Betoniteollisuus ry:n puheenjohtaja Mikael Fjäderin pääkirjoitus Vastuu tulevaisuudesta.
Mikael Fjäder on Rudus Oy:n toimitusjohtaja.
Kulutamme globaalisti yhä enemmän luonnonvaroja ylittäen monilla osa-alueilla maapallon kestorajan. Luonnonvarojen tarve myös kasvaa nopeasti kulutuksen ja väestömäärän lisääntyessä. Rakentamisessa käytettävän materiaalin elinkaarella, kierrätyksellä, uusiokäytöllä sekä syntyvän jätteen määrän rajoittamisella on yhä korostuneempi merkitys.
Betonilla on merkittäviä etuja ympäristöystävällisyyden suhteen, josta esimerkkinä mainittakoon pitkä käyttöikä ja toimiminen osana kiertotaloutta. Betoniset ratkaisut ovat pitkäkestoisia ja ala on hyödyntänyt jo pitkään muiden alojen sivuvirtoja sekä lisännyt omien sivuvirtojensa uusiokäyttöä. Betonirakentamisessa kiertotaloutta toteutetaan sementin valmistuksesta lähtien.
Suomessa valmistetaan arviolta 15 miljoonaa tonnia betonia vuodessa. Ylijäämäbetonia syntyy mm. rakennusten purkamisesta ja tuotannosta. Sen vuotuinen määrä Suomessa on noin 1 miljoonaa tonnia. Siitä kierrätetään noin 80%. Ylijäämäbetonia murskataan uusiokiviainekseksi, jota käytetään mm. teiden kantavissa rakenteissa. Hyvällä
suunnittelulla materiaalimäärää voidaan vähentää jopa puoleen, jolloin
myös kuljetukset ja niistä aiheutuvat päästöt vähenevät merkittävästi.
Betoni myös sitoo elinkaarensa aikana hiilidioksidia karbonisaatioreaktiossa. Betonijätteen murskaamisen jälkeen tämä reaktio kiihtyy, koska reaktioon on käytettävissä enemmän vapaata pinta-alaa. Murske pystyy sitomaan jopa puolet sementin valmistuksessa aiheutuneista hiilidioksidipäästöistä. Betonimurske toimii siis hiilidioksidinieluna.
Betonin kierrätys on markkinaehtoista, jota ei tueta yhteiskunnan varoin. Vaikka betonimurskeesta tehdyn uusiokiviaineen hyödyntämisen luvanvaraisuutta on kevennetty, vaikeuttaa kierrätysmurskeen luokittelu jätteeksi edelleen sen tehokasta hyödyntämistä kiertotalousajattelun mukaisesti. Tilanne ei ole perusteltavissa kestävän kehityksen näkökulmasta.
Betoni rakentamismateriaalina taipuu moneen ja ala kehittää pitkäjänteisesti koko elinkaaren huomioivia tuoteratkaisuja ja toimintamalleja. Esimerkiksi ilmaston muuttuminen aiheuttaa monissa kunnissa uudenlaisia haasteita ja olosuhteita, joihin on pyrittävä sopeutumaan. Muun muassa rankkasateiden määrän on arvioitu lisääntyvän merkittävästi. Tästä olemme jo saaneet merkkejä viimeisen vuosikymmenen aikana huolimatta kuluneesta kesästä, joka oli poikkeuksellisen lämmin ja kuiva. Sateiden lisääntyessä ympäristörakentamisessa voidaan toteuttaa hulevesien hallinnan kokonaisratkaisuja hyödyntämällä maisemasuunnittelua, hulevesiä kerääviä rakenteita ja veden hallittua ohjausta esimerkiksi kasvillisuusalueiden kasteluun.
Pitkäkestoisia ratkaisuja kehittäessä ei myöskään pidä unohtaa esteettisyyden merkitystä. Erinomaisiin toteutuksiin voi tutustua sekä lähimenneisyydestä että vuosisatojen takaa, joissa materiaalin ajattomuus ja kestävyys pääsevät hyvin esille. Viimeisimpänä vaikkapa Amos Rex, jossa on yhdistettynä sekä vanhaa että uutta.
Betonin käyttö on vastuunottoa tulevaisuudesta.
Mikael Fjäder
Betoniteollisuus ry, puheenjohtaja