Noin neljätuhatta tonnia lupiinia. Sen verran Rudus hävitti tänä vuonna tätä ongelmallista vieraslajia pelkästään Lohjan Kirkniemen soranottoalueeltaan. Vieraslajien torjunta on lain mukaan maanomistajan vastuulla – maa-alueen koosta riippumatta.
Lupiini ja kurtturuusu lisättiin vuonna 2019 kansallisesti haitallisten vieraslajien listalle. Se tarkoittaa, että niiden kasvattaminen on kielletty ja kasvustot tulee poistaa. Jättipalsami oli kielletty jo aikaisemmin.
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) leviää tehokkaasti ja syrjäyttää alkuperäisiä, luonnonmukaisia lajistoja. Lupiini leviää siemenistä, jotka säilyttävät itämiskykynsä pitkään. Suomessa ensimmäinen karkulaishavainto lupiinista on jo 1800-luvun lopulta. Nykyään sitä kasvaa lähes koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
– Lupiinit ovat yhä paheneva ongelma, toteaa Ketosirkka-hankkeen hankevastaava Jaana Patrakka Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiristä. Hän tietää, mistä puhuu, sillä SLL:n Ketosirkka-hanke hoitaa tänä kesänä 54 perinnebiotooppia ja uhanalaisten lajien elinpiiriä. Niistä 36:ssa poistetaan haitallisia vieraslajeja, pääosin lupiineja.
– Tehokkain tapa päästä kasvista eroon on kitkeä se juurineen pois. Parasta on tarttua toimeen heti keväällä ja alkukesästä, kun kasvi on vielä pieni, Patrakka neuvoo.
– Lupiinia voi myös niittää ennen siementen kehittymistä pari kertaa kasvukaudessa. Kasvijäte kerätään säkkeihin ja viedään jäteasemalle poltettavaksi. Oleellista on, että lupiinin siemeniä ei saa jättää luontoon.
– Ketosirkka-hankkeessa olemme isoilla esiintymillä ensiapuna riipineet kukinnoista siemenet pois ennen niiden kypsymistä ja katkoneet kukkavarret. Näin kasvin leviämistä saadaan heikennettyä, Patrakka toteaa.
Kuva: Ruduksen Lohjan Kirkniemen soranottoalueelta poistettiin kesällä 2024 lupiineja sekä koneellisesti noin neljätuhatta tonnia. Muutamassa vuodessa kasvusto oli ehtinyt levitä jo hyvinkin runsaaksi.
Yhdessä lupiineja vastaan
SLL:n Uudenmaan piiri ja Rudus ovat tehneet yhteistyötä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi jo useissa projekteissa. Ketosirkka-hankkeen luonnonhoitajat olivat mukana poistamassa lupiineja myös Kirkniemen hiekkakuopalla.
– Muutama vuosi sitten Kirkniemessä ei näkynyt lupiineja juuri ollenkaan, mutta tänä kesänä niitä kasvoi jo joka paikassa, kertoo Ruduksen kiviainesten tuotantopäällikkö Aki Mäkelä.
Niinpä tartuttiin toimeen.
– Kahden viikon aikana poistimme koneellisesti maaseosta noin 6 200 kuutiota, josta noin puolet oli lupiinia. Se tarkoittaa, että hävitimme noin 4 000 tonnia kasvustoa, Mäkelä kertoo.
– Lupiini oli pääsyt leviämään alueella jo kovin pahasti, toteaa Jaana Patrakkakin.
– Me keskityimme kitkemään suojavyöhykkeen kuopan ja metsän väliin, jotta estäisimme lupiinin leviämisen kuopan ketomaiseen ympäristöön. Lisäksi poistimme jo puustoiselle alueelle levinneitä esiintymiä, Patrakka kertoo.
Lupiinien torjunta on valtava urakka ja työmäärä kasvaa vuosittain, jos mitään ei tehdä.
Lupiini leviää tehokkaasti ja syrjäyttää alkuperäisiä, luonnonmukaisia lajistoja.
Käsin kitketyt lupiinit pakattiin säkkeihin ja kuljetettiin Lohjan Rosk´n Rollin jäteasemalle asianmukaisesti tuhottavaksi.
– Kaikkiaan 15 kilon säkkejä tuli noin 50 eli 750 kiloa lupiinia, Mäkelä laskeskelee.
Rudus torjuu lupiineja jatkuvasti eri toimipaikoillaan.
– Kaksi kesätyöntekijää teki kahden viikon savotan ja kiersi Hyvinkään, Nummi-Pusulan ja Lohjan Muijalan soramontut leikaten trimmerillä lupiinien kukat pois, jotta ne eivät päässeet siementämään, Ruduksen kiviainesten tuotantojohtaja Tuomas Laiho kertoo.
Monin tavoin erittäin haitallinen
– Lupiini on Rudus LUMO-ohjelman kannalta erittäin haitallinen vieraslaji, toteaa Ruduksen ympäristöpäällikkö Heli Kanto.
Ruduksen tavoitteenahan on, että luonto Ruduksen toimipisteissä on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaampaa toiminnan päättyessä kuin sen alkaessa.
Lupiini on erittäin suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle. Vieraslajit.fi-sivuston mukaan lupiinin rehevöittämällä kasvupaikalla menestyvät voimakaskasvuiset lajit, joten niittykasvit ja niillä elävät hyönteiset joutuvat väistymään pientareilta. Se myös kilpailee pölyttäjistä alkuperäisten kasvien kanssa. Lupiinien siitepölyn sisältämä myrkyllinen alkaloidi, lupaniini, voi haitata kimalaisten lisääntymistä.
Lupiini vaikuttaa myös paikallisiin päiväperhosten populaatioihin, koska se ei kelpaa toukille eikä aikuisille ravintokasviksi. Lisäksi lupiinin on havaittu vähentävän hyönteisten kokonaismäärää ja vaikuttavan negatiivisesti erityisesti kovakuoriaisiin, kaksisiipisiin, perhosiin ja muurahaisiin.
Lupiinien siitepölyn sisältämä myrkyllinen alkaloidi voi haitata kimalaisten lisääntymistä.
– Lupiinien torjunta on valtava urakka ja työmäärä kasvaa vuosittain, jos mitään ei tehdä, Kanto toteaa. Hän perääkin lupiinien torjunnassa yhteistyötä ja -vastuuta.
– Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on suuri uhka maapallolle. Sen pysäyttämiseen tarvitaan tekoja niin julkiselta, yksityiseltä kuin kolmannelta sektorilta. Parhaaseen lopputulokseen päästään yhteistyöllä. Tiedon jakamista puolin ja toisin tarvitaan, Kanto toteaa.
Lisätietoja
Rudus Oy
Ympäristöpäällikkö Heli Kanto
020 447 4121
heli.kanto(at)rudus.fi
Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kuvat: Rudus