Tiedeperusteiset luontotavoitteet jo konkretiaa Ruduksella

Rudus sitoutui syksyllä 2022 luontokatoon pureutuvaan kansainväliseen SBTN-ohjelmaan. Tämän vuoden loppuun mennessä ohjelman ns. ensimmäinen vaihe on suoritettu ja sen myötä saatu myös konkreettisia tuloksia: Omien suorien toimintojen sekä arvoketjun toimijoiden luontovaikutukset on arvioitu. Työ jatkuu määrittämällä arvoketjusta ne pisteet, joihin tavoitteita voitaisiin asettaa.

– Science Based Targets for Nature (SBTN) eli tieteeseen perustuvat luontotavoitteet on viitekehys, joka auttaa yrityksiä ja kaupunkeja yhdessä järjestöjen kanssa hillitsemään aikamme kriisejä – ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Tavoitteiden avulla pyritään takaamaan turvallinen ja oikeudenmukainen tulevaisuus kaikille, toteaa Ruduksen projektityöntekijä, Sanni Rauhala.

Viitekehyksen tavoitteet ja ohjeisto perustuvat viiteen luontokatoa aiheuttavaan paineeseen. Ne ovat maan ja meren käyttö ja käytön muutokset, luonnonvarojen käyttö, ilmastonmuutos, saasteet ja vieraslajit. Paineet on määritelty globaalissa, hallitustenvälisessä biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskevassa tieteen ja politiikan välisessä IPBES-paneelissa.
– Tieteeseen perustuvilla luontotavoitteilla pyritään ehkäisemään ja vähentämään toiminnan aiheuttamia haitallisia luontovaikutuksia ja siten pysäyttämään luontokato sekä turvaamaan ekosysteemipalvelut, Rauhala tiivistää.
Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon tarjoamia säätely-, ylläpito-, tuotanto- ja kulttuuripalveluita. Muun muassa pölytys, hapen tuotanto, elolliset ja elottomat luonnonvarat sekä maisema- ja virkistysarvot ovat ekosysteemipalveluita.

SBTN-työskentelyn myötä Rudus jatkaa rakennusalan edelläkävijänä luonnon monimuotoisuuden turvaajana. Rudus sitoutui ensimmäisenä suomalaisena rakennusalan yrityksenä SBTN-verkoston Corporate Engagement Program -ohjelmaan.
Yli 10 vuoden ajan Rudus LUMO -ohjelmassa on pureuduttu suoran, oman toiminnan luontovaikutuksiin. Nyt tiedeperusteiset luontotavoitteet tuovat tarkasteluun myös toimitusketjut ja niiden globaalit sekä paikalliset luontovaikutukset.
– Vastuullisuuteen kuuluu myös omien toimitusketjujen tunteminen, ja SBTN-kehikon avulla voidaan mitata ja seurata myös epäsuoria, toimitusketjusta tulevia luontovaikutuksia. Työ antaa eväitä myös tulevien kestävyysraportointivelvoitteiden täyttämiseen. Sillä on myös vahva viestinnällinen vaikutus, sillä ohjeisto perustuu parhaimpaan saatavilla olevaan tutkittuun tietoon, Rauhala kertoo.
– Ohjelman myötä kuva hankintojen alkuperästä ja toimitusketjusta tulevista vaikutuksista on laajentunut, mikä on meille arvokasta.

Kuva: SBTN-työskentelyn myötä Rudus jatkaa rakennusalan edelläkävijänä luonnon monimuotoisuuden turvaajana. Rudus LUMO -ohjelmassa on pureuduttu suoran, oman toiminnan luontovaikutuksiin. Tiedeperusteiset luontotavoitteet tuovat tarkasteluun myös toimitusketjut ja niiden globaalit sekä paikalliset luontovaikutukset.

– Haasteena on ollut toimitusketjusta tulevien vaikutusten selvittäminen. Arviointiin tulee sisällyttää sellaisia raaka-aineita, materiaaleja ja tuotteita, joilla on todettu olevan erityisen merkittäviä luonto- tai ilmastovaikutuksia. Meidän hankinnoissamme näitä materiaaleja ovat sementti, hiekka, puu, teräs, rauta ja kupari.
– Tietoja hankintaketjuista on kerätty eri keinoin. Lähetimme muun muassa keskeisille toimittajillemme kyselyn, jolla kartoitettiin hankintojemme alkuperää kuten tuotteiden valmistuspaikkaa sekä toimittajan vastuullisuutta ja sitoutumista luontokysymyksiin.

Ruduksen SBTN-työ aloitettiin valmisbetonin tuotannosta ja sen suorista luontovaikutuksista.
– Kaikki viisi luontokatoa aiheuttavaa painetta ovat valmisbetonin tuotannon kannalta oleellisia. Siksi tunnistimme SBTN:n työkalun avulla valmisbetonin tuotannon luontovaikutukset näiden kaikkien paineiden näkökulmasta, Rauhala kertoo.
– Valmisbetoniin käytetään luonnosta suoraan saatavia resursseja, kuten kiviaineksia ja vettä. Kiviainestuotanto aiheuttaa myös muutoksia maankäyttöön. Suurin osa valmisbetoniasemille toimitettavista kiviaineksista tulevat omilta ottoalueiltamme, joista monissa LUMO-toimenpiteillä saatetaan alueita lajistoltaan ja elinympäristöltään monimuotoisemmiksi kuin ne olivat ennen Ruduksen toimia.

Kuva: Tieteeseen perustuvilla luontotavoitteilla pyritään ehkäisemään ja vähentämään toiminnan aiheuttamia haitallisia luontovaikutuksia ja siten pysäyttämään luontokato sekä turvaamaan ekosysteemipalvelut.

– Valmisbetonin tuotannon omat suorat luontovaikutukset tulevat lähinnä maankäytöstä – tehdasalueiden pinta-alasta ja kuljetusten vaatimasta tieverkosta. Valmistus on riippuvainen puhtaasta vedestä, mutta kun suhteutetaan toimipisteiden vedenkäyttö veden saatavuuteen Suomessa, valmisbetonin tuotannon ei arvioida aiheuttavan merkittäviä haitallisia vaikutuksia makean veden käyttöön.
– Haitalliset ilmastovaikutukset aiheutuvat pääosin betonin pääraaka-aineen sementin valmistuksesta. Sementin maankäytön vaikutukset tulevat puolestaan tehdasalueista ja louhittavasta kalkkikivestä. Rudus ei itse valmista sementtiä, joten nämä vaikutukset liittyvät toimitusketjuun.
– Ruduksen valmistaman valmisbetonin keskeiset raaka-aineet, kiviainekset, sementti ja vesi, ovat kaikki kotimaisia, Rauhala muistuttaa.

Rauhalan tehtävänä on toteuttaa ja koordinoida SBTN-työtä Ruduksella ympäristötiimin, hankintatiimin ja liiketoimintojen keskeisten henkilöiden kanssa tiiviissä yhteistyössä.
– Tällä hetkellä analysoin kerättyä tietoa ja kirjoitan kaksoisolennaisuusanalyysia. Sen tarkoituksena on tunnistaa, mistä sijainneista ja mistä kohtaa arvoketjua luontovaikutukset tulevat sekä mistä ekosysteemipalveluista toiminnot ovat riippuvaisia.
– Analyysin valmistuttua priorisoidaan luontovaikutusten keskeisimmät sijainnit omista toiminnoista sekä toimitusketjusta. Sen jälkeen asetetaan tavoitteet ja määritetään toimenpiteet vaikutusten ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

Rudus on sitoutunut myös osaltaan kehittämään kansainvälisen SBTN-verkoston ohjeistoa ja työkaluja.
– Tätä työtä on tehty kommentoimalla luonnosversioita ja osallistumalla verkoston webinaareihin ja etätapaamisiin. Tieteeseen perustuvien luontotavoitteiden asettamiseen ja seurantaan kuuluukin tiedon jatkuva tarkastelu ja analysointi, Rauhala kertoo.

Rauhalan mukaan tiedeperusteisten luontotavoitteiden määrittämässä työssä ollaan vasta alussa ja uutta opitaan koko ajan.
– Esimerkiksi datan keräämisestä on opittu paljon: mistä kerätään, keitä kannattaa osallistaa ja miten dataa tulkitaan työkalujen avulla.
– Tärkeintähän kuitenkin on, että Rudus on aloittanut oman SBTN-työskentelynsä. Se on taas yksi askel eteenpäin rakennettaessa kestävää tulevaisuutta.

Projektityöntekijä, Sanni Rauhala
Rudus Oy
0400 656 156
sanni.rauhala(at)rudus.fi

Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kuvat: Rudus