Lähialueen hake korvasi kalliin ja fossiilisen kaasun

Ruduksen Lohjan betonituotetehtaan lämpölaitoksen pääenergianlähteenä on nykyisin puuhake. Kaasusta luopuminen liittyy Ruduksen tavoitteisiin puolittaa päästönsä, ja vauhtia muutokselle antoi tuontikaasun raju hinnannousu sekä epävarmuus saatavuudesta.

Vaalea ”savu” nousee biolämpölaitoksen piipusta Ruduksen betonituotetehtaalla Lohjalla.
– Puhtaasti näyttää palavan, toteaa, Ruduksen laatupäällikkö Tero Niklander.
Lohjan tehdas on yksi Ruduksen isoimpia. Lämpöenergian tarve on iso, sillä lämpöä käytetään sekä tuotantotilojen lämmittämiseen että betonituotteiden valmistusprosessiin.

Kuva: Ruduksen Lohjan betonituotetehtaalla vaihdettiin lämmityksen energialähde kaasusta hakkeeseen. Uusi biolämpölaitos otettiin käyttöön viime maaliskuussa. Julkisivut ovat vielä viimeistelyä vailla, mutta itse laitos toimii moitteettomasti.

Vuonna 2008 lämmitysenergia lähteeksi otettiin maakaasu, jolla korvattiin pohjavesialueella riskialtis polttoöljy. Tämän päivän kriteereillä mitattuna maakaasu on kuitenkin fossiilisena polttoaineena merkittävä päästölähde.
– Jo muutamia vuosia sitten nousi esiin ehdotus hakelämmitykseen siirtymisestä, mutta vielä silloin ei investointia pidetty perusteltuna. Venäjän hyökkäyssodan alettua tilanne muuttui oleellisesti. Vuoden 2022 aikana kaasun hinta nousi moninkertaiseksi. Samalla myös kaasun saatavuuden riskit kasvoivat, Niklander kertoo.

Ruduksen strategisena tavoitteena on yhtiön koko toiminnan hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Välitavoite on asetettu vuoteen 2035, johon mennessä tavoitellaan päästöjen puolittamista koko arvoketjussa vuoden 2019 vertailutasosta.
Lohjan betonituotetehtaan suorat CO2-päästöt alenevat noin 75 prosenttia uusiutuvan polttoaineen käytön ansiosta.

Lämpölaitosprojektista vastannut yksikön päällikkö Jarmo Jaakkola etsi Ruduksen tarpeisiin soveltuvaa bioenergialaitoksen toimittaja.
– Suomessa on yllättävän paljon alan toimijoita eli keskusteluja käytiin paljon. Pyrimme löytämään mahdollisimman toimivan kokonaisuuden kustannusraamien puitteissa, Jaakkola toteaa.

Kuva: Lämpölaitos ja hakesiilo ovat kompakti yhdistelmä lähellä tuotantolaitosta. Siilon katon voi avata, jolloin hake saadaan näppärästi sisään kauhakuormaajalla. Siilossa oleva kamera välittää laitoksen käyttäjille tiedon siitä, kuinka paljon haketta on jäljellä.

Valituksi tuli kotimainen Winno Energia, jolla on kokemusta bioenergiaprojekteista myös muualla Euroopassa.
– Yhtiö on kehittänyt laitosten automatiikan ja ohjelmistot, ja se pystyi toimittamaan meille teknisesti parhaan kokonaisratkaisun. Laitoksen täydellinen automatisointi oli yksi kriteeri, sillä meillä ei ollut tarkoitus palkata uutta henkilöä laitosta hoitamaan.

Jaakkola vastasi lämpölaitoksen suunnittelusta, vain rakennuksen sähkö- ja rakennesuunnittelu ulkoistettiin.
– Laitos piti modifioida tarkasti tehtaan tontille hyvin ahtaaseen paikkaan, paloviranomaisten hyväksymän etäisyyden päähän tuotantohallista. Toisaalta näin saimme laitoksesta lyhyet vedot sinne, missä lämpöä tarvitaan.
Myös laitoksen siilo ja hakkeen siirtoruuvit ovat kotimaista tekoa.

Maaliskuussa käyttöön otettu biolämpölaitos käyttää polttoaineenaan puuhaketta.
– Haketoimittajan löytäminen ei ollutkaan helppoa, koska olemme liian pieni asiakas esimerkiksi kaukolämpölaitosten haketoimittajille, Jaakkola toteaa.

Kuva: Yksikön päällikkö Jarmo Jaakkola ja laatupäällikkö Tero Niklander ovat hyvin tyytyväisiä uuteen, täysin automatisoituun lämpölaitokseen. Laitoksen toimintaa voidaan valvoa ja säätää etäyhteydellä, eikä biolämpölaitosta varten tarvinnut rekrytoida henkilöstöä.

Kuva: Lämpölaitoksessa käytetään lähialueilla tuotettua haketta, jonka hyvä laatu takaa korkean hyötyasteen sekä ehkäisee turhat häiriöt laitoksen toiminnassa.

Sattumoisin paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kautta löytyi Nummen Perusenergia Oy, joka tuottaa haketta yhteistyössä yhdistyksen kanssa.
– Tähän mennessä toimitettu hake on ollut erittäin hyvää ja tasalaatuista. Laitos toimii samalla varmuudella kuin pellettejä käyttämällä ja säästymme turhilta virhetilanteilta, Jaakkola toteaa.
– Paikallinen ja joustava haketoimittaja tarkoittaa myös sitä, että haketta ei tarvitse tuoda kaukaa suurissa kuormissa. Näin ollen meidän ei tarvitse varastoida haketta ja kuljetuskustannuksissa säästetään niin aikaa, rahaa kuin ympäristöäkin.

– Tärkeäähän on myös se, että polttoaineen hankkimiseen käytetyt eurot jäävät samalle seudulle eivätkä virtaa rajan taakse, Jaakkola huomauttaa.
– Kesäisin lämmityksen tarve pienenee niin paljon, että hakelämmityksen sijaan käytössämme on kuusi ilmavesilämpöpumppua. Käytännössä haketta käytetään vain syksystä kevääseen, Jaakkola kertoo.

Ruduksen Lohjan betonituotetehtaan uusi lämpölaitos on vain yksi esimerkki niistä lukuisista toimenpiteistä, joita yhtiön eri toimipisteissä tehdään tavoitteellisesti ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Jarmo Jaakkola
Yksikön päällikkö, kaivot ja putket
040 844 3301, jarmo.jaakkola(at)rudus.fi

Tero Niklander
Toimintajärjestelmien laatupäällikkö
020 447 4723, tero.niklander(at)rudus.fi

Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kuvat: Juho Kuva ja Rudus