Kasvihotelleja ja kerrostalo törmäpääskyille

Huolella jälkihoidetut soranottoalueet lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

Mikä yhdistää viitasammakoiden pulputusta Porvoon Kråkössä ja törmäpääskyjen kitisevää sirkutusta Oulun Korvenkylässä? Iloista kevätlaulua voi ihailla pesintäaikaan jälkihoidetulla soranottoalueella Ruduksen LUMO-ohjelman pilottikohteissa.

Ilmastomuutoksen ohella maapallomme tulevaisuutta uhkaa luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Monimuotoisuutta lisäämällä autetaan luontoa sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Monimuotoisuutta tukevilla toimenpiteillä voidaan myös hillitä ilmastomuutosta, sillä monet toimenpiteet tehostavat hiilensidontaa.

Rudus Oy on vuonna 2012 käynnistetyn luonnon monimuotoisuutta tukevan LUMO-ohjelmansa kautta saanut aikaan merkittäviä tuloksia luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vähentämisessä.

Kuva: Hausjärven Ryttylän soranottoalue on nykyisin Kakslammin suojelualue.

Viitasammakoiden kosiolauluja voi nykyisin kuulla Kråkössä aikaisempaa useammassa lammessa. Vuonna 2013 sammakoiden lisääntymislampi oli kasvamassa umpeen. Ruduksen toteuttamassa jälkihoidossa alueelle toteutettiin kaksi uutta lampea, jotka viitasammakot ovat myös hyväksyneet.
– Vuosina 2021 ja 2022 sammakot ovat jopa kuteneet uusiinkin lampiin, Ruduksen ympäristöasiantuntija Heli Kanto kertoo tyytyväisenä.

Kuva: Kråkössä viitasammakoille toteutettiin kutulammikoita.

Kråkön kunnostus ei jäänyt sammakkolampien kaivamiseen. Alueen rantakäärmeille rakennettiin oma kiviröykkiönsä ja harvinaisia nuokkukohokkeja siirrettiin paremmille kasvupaikoille.

Oulun Korvenkylässä sijaitsevalla Ruduksen tuotantoalueella kierrätetään materiaaleja ja käsitellään edelleen maa-aineksia. Paikallisten törmäpääskyjen mielestä sijainti on pesinnälle mitä mainioin ja niillä olikin tapana keskeyttää tuotteiden myynti pesimällä hiljaisten viikonloppujen aikana tuotekasoihin.

Kuva: Oulun Korvenkylässä pesiville törmäpääskyille toteutettiin uusi pesäympäristö hienoainespenkkaan.

Alueen yhteiskäyttöön löydettiin molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu rakentamalla linnuille uusioympäristö vesialtaan vierellä olevaan hienoainespenkkaan. Se osoittautuikin erittäin suosituksi ja linnut jättivät tuotekasat rauhaan. Talven aikana hienoaineksesta kasattu rinne kuitenkin sortui ja jouduttiin rakentamaan uudestaan.
Tarvittiin kestävämpää asuntosuunnittelua. Elementtivalmistajan ja paikallisen lintutieteellisen yhdistyksen kanssa vuonna 2015 toteutettu betonijulkisivuinen kerrostalo toimii hienosti. Hienoisen ihmettelyn jälkeen törmäpääskyt ovat muuttaneet sisään ja kesällä 2022 kaikki pesäkolot olivat käytössä.

Törmäpääskyjen kerrostalo on suunniteltu omatoimisille rakentajille. Julkisivuelementissä on eri kokoisia aukkoja, ja asukkaat voivat kaivertaa sen takana olevaan törmään mieleisiään pesäkoloja.

Käytöstä poistuvien maa-ainesottoalueiden jälkihoitaminen ei ole uusi asia. Pitkään paljaaksi jääneitä alueita pyrittiin maisemoimaan rakentamalla luiskia ja istuttamalla mäntyjä.

Sittemmin huomattiin, että kuivista mäntymetsiköistä ei Suomessa niinkään ole puutetta. Sen sijaan luonnostamme ovat laiduntamisen ja metsäpalojen vähenemisen myötä katoamassa laajat, avoimet alueet kasveineen ja eläimineen. Maa-ainesten ottoalueet tarjoavatkin erinomaisen mahdollisuuden uhanalaisen avomaaluonnon monimuotoisuuden kehittymiselle ja säilymiselle.
– Tavoitteenamme on, että luonto on Ruduksen toimipisteissä toiminnan päättyessä monimuotoisuuden kannalta arvokkaampaa, Heli Kanto tähdentää.

Kuva: Paahdealueen kasvien syvälle ulottuvat juuret ja juuriston sienikasvusto edesauttavat hiilivaraston syntymistä maaperään. Kuva Kuopion Noron maisemoidulta paahderinteeltä.

Kuva: Hyvinkään Suomiehen soranottoalueelle toteutettiin ulkoilualue, jonka luontopolkukummina Rudus on toiminut. 

Kymmenen vuoden kuluessa tehty suunnitelmallinen työ on tuottanut tulosta ja tavoite onkin jo saavutettu useilla jälkihoidetuilla maa-ainesten ottoalueilla. Rudus on myös palkittu LUMO-ohjelman toimenpiteistään kahdesti eurooppalaisen kiviainesjärjestön, UEPG:n, kestävän kehityksen palkinnoilla.

LUMO-ohjelman mukainen jälkihoito auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen lisäämällä lajiston monimuotoisuutta ekosysteemissä. Avoimilla alueilla elävät paahdekasvilajit kuljettavat syvälle ulottuvilla juurillaan maaperään orgaanista ainesta ja sen mukana hiiltä. Se voi lisätä maaperän pitkäaikaisten hiilivarastojen syntymisessä soranottoalueilla. Myös sienijuurisymbioosi paahdealueiden kasvien juuristossa edesauttaa orgaanisen aineksen määrän kasvua maaperässä.
Oikein jälkihoidetuilla paahdekeoilla viihtyvät niin harvinaiset kasvit kuin niistä riippuvaiset hyönteisetkin.

Kuva: Tampereen Sorilassa Ruduksen ottoalueelle toteutetussa paahderinteessä kokeillaan kalkkivaikutusta antavan kierrätysbetonin hyödyntämistä kasvualustana.
Kuva: Villi Vyöhyke ry.

Ruduksen Lahden Renkomäen soranottoalueen maisemoidulla paahdekedolla elävät muun muassa koko Euroopassa erittäin harvinainen tuulenlentopussikoi sekä maitekiiltokääriäinen. Alueen vuonna 2014 aloitetussa maisemoinnissa on huomioitu perhoslajien ravintokasvien elinympäristöjen suojelu ja lisääminen.
Renkomäen soranottoalue onkin osoittautunut oikeaksi perhosparatiisiksi. Vuonna 2021 tehdyn kartoituksen mukaan Renkomäki on maitekiiltokääriäisen tärkeimpiä esiintymiä Suomessa. Tuulenlentopussikoin Renkomäen populaatio on lajin luontaisiin esiintymiin verrattuna valtava. Alueella on paljon potentiaalia uhanalaisten lajien suojelemiseksi ja niiden elinympäristöjen kasvattamiseksi myös soranottotoiminnan loputtua.

Hausjärven Ryttylän 32 hehtaarin soranottoalue päätyi suojelualueeksi. Se siirtyi vuonna 2017 nimellisellä yhden euron hinnalla Vuokon Luonnonsuojelusäätiölle Kakslammin suojelualueeksi.
Kakslammin suojelualueella esiintyy lukuisia uhanalaisia hyönteisiä ja niille elintärkeitä kasvilajeja. Se on esimerkiksi erittäin uhanalaisten maitekiiltokääriäisen, keltasiimakiertomehiläisen ja isotoukohärän sekä vaarantuneiden mansikkavarsikoin, maitepunatäplän ja sysimaamehiläisen asuinpaikka.
Alueelle kesäkuussa 2020 valmistunut luontopolku kertoo kulkijalle paahdealueiden merkityksestä, hyönteisistä ja niiden ravintokasveista.

Kuva: Renkomäen soranottoalueella kasvaa runsaasti hopeanharmaata ketotuulenlentoa, joka on erittäin harvinaisen tuulenlentopussikoin ravintokasvi.

Hyvinkään Suomiehen soranottoalueelle on toteutettu suosittu ulkoilualue. Soranoton päätyttyä vuonna 2014 Rudus rakensi yhdessä Hyvinkään kaupungin kanssa luontopolun, jonka varrella on sekä taidetta että jääkauden aikana muodostuneita, suojeltuja luonnonmuistomerkkejä.
Suomiehen jälkihoidossa Rudus teki tiivistä yhteistyötä kaupungin ja Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n Uudenmaan piirin kanssa. Rudus jatkoi virkistysalueen hoitamista luontopolkukummina yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n Ketosirkka-hankkeiden kanssa. Yhteistyön avulla työllistettiin pitkäaikaistyöttömiä alueen jälkihoitotyössä.

Avoimilla alueilla ja paahteisissa oloissa viihtyvät monet rakastetut, mutta harvinaistuneet kasvit, kuten vaikkapa kissankäpälä ja erittäin uhanalainen hietaneilikka.
Maa-ainesten ottoalueilla paahdealueiden kasveille voidaan luoda hyvät kasvuolosuhteet. Tampereen Sorilassa Ruduksen ottoalueelle toteutetussa paahderinteessä kokeillaan kalkkivaikutusta antavan kierrätysbetonin hyödyntämistä kasvualustana. Masmalot, neidonkielet, päivänkakkarat ja nurmikohokit ovatkin viihtyneet hyvin.

Suojaisia soranottoalueita voidaan hyödyntää myös ekosysteemihotelleina, jonne siirretään turvaan kasvillisuutta esimerkiksi tiehankkeiden alta. Suomen ensimmäinen ekosysteemihotelli perustettiin Ruduksen Raaseporin tuotantoalueelle syksyllä 2014 turvaksi Valtatie 25:n levennyksen alta siirretylle arvokkaalle harjulajistolle. Hotellin ensimmäisiä vieraita olivat esimerkiksi juuri hietaneilikka ja silmällä pidettäväksi luokiteltu kangasajuruoho. Kasvien mukana alueelle muutti myös vaarantunut sulkaperhoslaji ajuruohosulkanen.

Haminan ekosysteemihotelliin Valtatie 5:n rakentamisen tieltä siirretyt erittäin uhanalaiset vuorimunkit viihtyivät niin hyvin, että niitä kasvaa nykyisin kahdessa paikassa. Osa kasvustosta siirrettiin sittemmin takaisin alkuperäiselle kasvualueelleen ja osa jäi Haminaan.

Kuva: Hietaneilikka viihtyy Raaseporin Ekosysteemihotellissa.

Vaikka jo yksittäisistä LUMO-hankkeista on saatu erinomaisia tuloksia, Ruduksen kunnianhimo ulottuu kauemmaksi. Toiminnan luontovaikutukset arvioidaan jatkossa perusteellisesti.
– Olemme ryhtyneet rakentamaan tiedeperustaisia luontotavoitteita koko toiminnallemme, Heli Kanto kertoo.

Tarkoituksena on vähentää kaikkia yrityksen toiminnan aiheuttamia luontovaikutuksia aina hankintoja myöten.
Heli Kanto painottaa, että kaikki ruduslaiset ovat sitoutuneet luontotavoitetyöhön.
– Meillä luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole vain ympäristötiimiläisten, vaan kaikkien yhteinen asia.

Onnistumisista voivat jo tässä vaiheessa todistaa niin viitasammakot, törmäpääskyt kuin maitekiitokääriäisetkin.

Teksti: Dakota Lavento
Kuvat: Ruduksen kuva-arkisto

Ympäristöasiantuntija Heli Kanto
Rudus Oy
020 447 4121
heli.kanto(at)rudus.fi