”Yritykset avainasemassa luontokadon torjunnassa”
– Kymmenen vuotta sitten tuskin tiesimme sanaa biodiversiteetti. Nyt Rudus LUMO -ohjelma on näyttänyt, että kiviainestoiminta ja luonnon etu eivät ole vastakkain. Yksi entinen kiviainesmonttu muuttunut jopa luonnonsuojelualueeksi, toteaa Lauri Kivekäs.
Rudus LUMO -ohjelman taustalla on maineenhallinta – tai pikemminkin huonon maineen parantaminen.
Vuonna 2012 Lauri Kivekäs toimi Ruduksen toimitusjohtajana ja Antti Määttänen kiviaineksen toimialajohtajana.
– Me molemmat olimme toimineet aikaisemmin kierrätyksen liiketoiminnassa, jota käsiteltiin mediassa aina positiivisesti. Kiviainesten kanssa toimiminen oli ihan päinvastaista. Kaikki saatu julkisuus olí vain negatiivista, Kivekäs kertoo.
Kuva: – Luontokato on paljon abstraktimpi asia kuin ilmastonmuutos, jota voidaan osoittaa lämpötilan muutoksella ja sään ääri-ilmiöillä. Onneksi luontokato on nyt nostettu esiin niin mediassa kuin poliittisilla foorumeilla. Konkreettisten toimien toteuttaminen on kuitenkin kovin hidasta, Lauri Kivekäs sanoo.
Ajatus syntyi Määttäsen selatessa emoyhtiö CRH:n ympäristöraporttia, jossa kerrottiin lyhyesti luonnon monimuotoisuuden edistämisestä eräällä kiviainesalueella toisella puolen maapalloa.
– Siitä saimme idean aloittaa myös Ruduksella vastaavanlainen toiminta. Samalla kun tekisimme työtä ympäristön hyväksi, parantaisimme yrityskuvaamme maan johtavana kiviainestoimijana, Kivekäs toteaa.
– Mutta eihän meillä ollut juuri mitään tietoa eikä osaamista luonnon monimuotoisuudesta, ei edes yhtään biologia töissä!
Sattuma puuttui hyvällä tavalla peliin.
– Tapasin entisiä armeijakavereitani Santahaminassa, missä everstiluutnantti evp, luontoasioista paljon tietävä Jarmo Nieminen meitä isännöi. Hän oli kirjoittanut kirjan Santahaminan luonnosta ja pitänyt aiheesta valokuvanäyttelyn. Suomen luonnon monimuotoisuuden toiseksi suurin uhkahan on avoimien alueiden umpeen kasvaminen. Ruduksen omistuksessa on yli tuhat hehtaaria tällaisia alueita eli tajusimme, miten valtavat mahdollisuudet meillä on.
– Sovimme, että Nieminen tulee oman asiantuntijatiiminsä kanssa auttamaan Rudus LUMO -ohjelman käynnistämisessä. Nieminen ja eri luontoasiantuntijat, muun muassa luontoillasta tuttu hyönteisasiantuntija Jaakko Kullberg, tekivät monttukierroksen Suomessa ja listasivat, mitä mahdollisuuksia meillä on luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Näin saatiin alkuun ensimmäiset Rudus LUMO -ohjelman pilottikohteet, Kivekäs muistelee.
Kuva: – Kymmenessä vuodessa olemme näyttäneet, että kiviainestoimija voi ja osaa pitää huolta myös ympäristöstä. Tämän ovat havainneet myös monet toimipaikkojemme lähiasukkaat, joille entisistä soramontuista on tullut virkistyspaikkoja.
Näyttöjä ennen puheita
– Kun ensimmäisiä kertoja puhuimme LUMO-ohjelmasta, meitä epäiltiin tietysti viherpesusta. Oli vaikea uskoa, että kiviainestoimija tekee työtä ympäristön hyväksi. Luontojärjestöt eivät edes suostuneet tapaamaan meitä. Päätimmekin, että emme kerro asiasta laajemmin ennen kuin meillä on konkreettisia näyttöjä, Kivekäs kertoo.
– Rakensimme hiljalleen omaa verkostoa. Ruduksella ei palkattu ketään varsinaisesti tähän ohjelmaan, vaan luonnon monimuotoisuus otettiin osaksi jokapäiväistä toimintaa kuten työturvallisuus muutamia vuosia aiemmin. Koulutimme henkilökuntaa, jonka hämmästys muuttui nopeasti innostukseksi. Näin saimme lisää asiantuntemusta ja ammattitaitoa. Pian alalla alettiin huomata, että Rudus on LUMO-ohjelmansa kanssa tosissaan.
Kuva: – Uskon, että Rudus LUMO -ohjelma on vaikuttanut positiivisesti myös kiviainestoimintaan liittyvien lupien saantiin, koska voimme tarjota myös alueiden jälkihoidon ja luontokadon ehkäisyn, Lauri Kivekäs toteaa. LUMO-ohjelma perustettiin vuonna 2012 Kivekkään ollessa Ruduksen toimitusjohtaja. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2018. – Ohjelmaa on viety vahvasti ja asiantuntevasti eteenpäin, hän kiittää nykyisiä tekijöitä.
Kun yritysvastuuverkosto FIBS (Finnish Business & Society) alkoi järjestää lumo-aiheisia koulutustilaisuuksia, Rudus oli mukana heti ensimmäisessä jaksossa.
– Aloimme saada erittäin vahvoja yhteistyökumppaneita kuten Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, BirdLife Suomi, Suomen ympäristökeskus (SYKE), ympäristöministeriö ja ELY-keskukset.
LUMO-ohjelman projekteista saatiin myös sekä kokemusta että vahvoja näyttöjä.
– Onnistumiset ovat olleet valtavia, Kivekäs muotoilee yhtään liioittelematta tai turhaan kehumatta.
Kun ensimmäisiä kertoja puhuimme LUMO-ohjelmasta, meitä epäiltiin viherpesusta.
– Rudus LUMO -ohjelman tavoitteena on, että kiviaineksen ottoalueella luonto on monimuotoisempi Ruduksen poistuessa alueelta kuin se oli Ruduksen sinne tullessa. Olemme muun muassa turvanneet törmäpääskyjen pesimisen Oulun Korvenkylässä ja viitasammakoiden kutemisen Porvoon Kråkössä sekä perustaneet Suomen ensimmäisen ekosysteemihotellin Raaseporiin.
– Pieni ongelmahan on ollut, mitä alueelle tapahtuu sen jälkeen, kun Rudus on tehnyt oman jälkihoitonsa ja luopuu alueen omistuksesta. Hausjärven Ryttylän soranottoalue on loistava esimerkki siitä, miten asiat hoituvat hyvässä yhteistyössä. Vuokon Luonnonsuojelusäätiö osti alueen Rudukselta yhdellä eurolla ja sitoutui pitämään alueen kunnossa seuraavat 20 vuotta. Siitä on tullut alueen asukkaiden suosima monipuolinen virkistysalue. Vanhan sorakuopan luontoarvot ovat nykyisin niin suuret, että alue on rauhoitettu Kakslammin luonnonsuojelualueeksi.
Kuva: – Ruduksen keskeisenä arvona on jo pitkään ollut vastuullisuus, johon myös LUMO-ohjelma luontevasti liittyy.
Henkilökunnan hämmästys muuttui nopeasti innostukseksi.
Yritykset avainasemassa
Lauri Kivekäs toimi aikoinaan myös Rakennusteollisuus RT ry:n puheenjohtajana.
– Kun otin LUMO-asian esiin hallituksen kokouksessa, muut yritykset tajusivat, että Ruduksessa on tehty muutakin kuin käyty kursseilla. Otin yhteyttä Suomen kuuden suurimman rakennusliikkeen toimitusjohtajaan ja pyysin heitä mukaan rakennusalan LUMOn ohjausryhmään. Kaikki suostuivat, Kivekäs kertoo. Hän itse toimi ryhmän puheenjohtajana ensimmäiset viisi vuotta ennen eläkkeelle jäämistään.
Kivekäs painottaa yritysten vastuuta ja vaikutusmahdollisuuksia luontokadon ehkäisyssä.
– Yritysten rooli tulee olemaan entistä isompi, kun poliittisten päätösten teko on hidasta, ellei mahdotonta. Yritykset tulevat ratkaisemaan ilmastonmuutoksen kehityksen. Ne pystyvät tekemään nopeita päätöksiä, joiden toteuttamiseen saadaan kehittyvä teknologia avuksi.
– Kaikki yritykset voivat osallistua luontokadon ja ilmastonmuutoksen ehkäisyyn kompensoimalla päästöjään, Kivekäs muistuttaa.
Yritykset tulevat ratkaisemaan ilmastonmuutoksen kehityksen.
Kun rahasta tuli puhe, niin Kivekkäällä on siitä hyviä uutisia.
– Rudus LUMO -ohjelma on vaatinut Rudukselta suhteellisen pienen rahallisen panostuksen. Käytännön töitä tehdään omalla porukalla ja samoilla koneilla kuin muutenkin. Sen sijaan yhteistyö monien sidosryhmien kanssa on ollut aivan välttämätöntä, mistä heille suuri kiitos.
– Minä olen voinut kertoa kotona ylpeästi lapsilleni Ruduksesta työnantajana ja LUMO-ohjelmasta, joka on varmasti monille yksi syy hakeutua töihin Rudukselle.
– LUMO on näyttänyt, miten epätodennäköisiltäkin näyttävät asiat ovat mahdollisia toteuttaa, kun lähdetään määrätietoisesti yhteistyössä tekemään. Täytyy vain asettaa rohkeasti isot tavoitteet.
Lisätietoja:
Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kuvat: Niko Laurila