Ekologinen viherrakentaminen on myös taloudellista

Oululaisen ympäristöalan yrityksen Jarkimo Oy:n palvelut kattavat koko toimintaketjun suunnittelusta rakentamiseen ja hoitoon. – Kattavasta palvelusta puuttuu vain sekajätelava, sillä kierrätämme lähes kaiken, yrittäjäpariskunta toteaa.

Virve ja Jari Jurmu perustivat viherrakennusalan yrityksensä vuonna 2006.
– Ehkä yksi syy siihen oli se, että tälle alalla on helppo tulla. Ei tarvita kuin lapio ja harava, Jari Jurmu nauraa.

Se ei kyllä pidä tässä kohtaa paikkaansa, sillä Jari Jurmu on koulutukseltaan rakennusmestari ja Virve Jurmu hortonomi. Jari hallitsee niin talon- kuin katu- ja maanrakentamisen, Virven vahvuus on määrä- ja kustannuslaskennassa sekä hoitotöiden kustannustehokkaassa suunnittelussa ja oikeiden kasvien valinnassa. Yrittäjien yhteinen ammattitaito oli vahva pohja uudelle yritykselle.
Jarkimo Oy:stä onkin kasvanut koko Pohjois-Suomea palveleva viheralan yritys. Jarkimo toimii pääurakoitsijana muun muassa koulujen, päiväkotien ja muiden julkisten rakennusten viherrakentamisessa. Yhtiö toimii myös aliurakoitsijana muille rakennusliikkeille. Nyt työn alla on esimerkiksi Skanskan urakoiman Oulun uuden sairaalan, OYS 2030:n viherrakennustyöt.
– Lisäksi teemme taloyhtiöille pihojen peruskorjauksia. Asiakkaita on hyvinkin monenlaisia, tosin yksityispihat ovat poikkeuksia, Virve summaa.

Kuva: Virve ja Jari Jurmon ympäristöalan yritys Jarkimo Oy sitoutuu kaikissa viherrakennus- ja hoitokohteissa kestävän kehityksen mukaisiin toimintoihin. Rudus Oy myönsi Jurmuille vuoden 2022 Kivenpyörittäjä-palkinnon.

Jarkimo on nostanut toimintansa ytimeen kestävän kehityksen, kierrätyksen, ekologisuuden ja monimuotoisen kaupunkiluonnon. Nämä arvot eivät ole Jarkimolle vain sanoja paperilla, vaan näkyvät konkreettisina tekoina ja toimivat kannustavina esimerkkeinä koko viherrakentamisen alalle. Yritys sitoutuu kaikissa viherrakennus- ja hoitokohteissa kestävän kehityksen mukaisiin toimintoihin.

Rudus Oy myönsi vuoden 2022 Kivenpyörittäjä-palkinnon Virve ja Jari Jurmulle. Kivenpyörittäjäksi valitaan vuosittain henkilö, joka on edistänyt ympäristörakentamista Suomessa. Tällä kertaa valittiin kaksi henkilöä eli tiivis ja osaava työpari. Valinnalla halutaan tuoda esiin ammattitaitoista ja laadukasta ympäristörakentamista sekä nostaa alan arvostusta. Palkintoa on jaettu jo vuodesta 2001 alkaen.

Jarkimon toiminnan yhtenä periaatteena on, että ekologisuus lähtee jo suunnittelusta.
– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi purkukohteissa säästetään olemassa olevat, toimivat rakenteet ja kaikki muu lajitellaan uusiokäyttöön ja kierrätykseen. Eihän ekologinen toiminta vaadi kuin ajattelua, Virve toteaa.
– Valtava kustannus ja hiilijalanjälki syntyy, kun iso kuorma-auto ajaa ensin vanhaa soraa pois ja tuo sitten uutta tilalle. Monesti saadaan jopa kustannussäästöjä, kun esimerkiksi taloyhtiön vanha, hyvä murske käytetään uudelleen, hän lisää.

Kuva: – Ekologisuus lähtee jo suunnittelusta. Esimerkiksi purkukohteissa säästetään olemassa olevat, toimivat rakenteet ja kaikki muu lajitellaan uusiokäyttöön ja kierrätykseen, Virve ja Jari Jurmu kertovat.

– Tosin tilaaja ei välttämättä aina ole samaa mieltä. Koska hän on tilannut uutta materiaalia, hän myös haluaa sellaista. Etelä-Suomessa kierrätykseen suhtaudutaan jo toisin ja onneksi asenteet ovat muuttumassa Pohjois-Suomessakin. Osa tilaajista ymmärtää ekologisuuden ja kestävän kehityksen arvon ja laittavat sen hankinnoissaan etusijalle, Jari toteaa.

Jurmujen mukaan kestävän kehityksen mukaisista toiminnoista hyötyy ekologisen näkökulman lisäksi myös taloudellisesti. Muun muassa maa-ainesten seulonta paikan päällä sekä oksien ja risujen hakettaminen katteeksi vähentää ylimääräisiä työvaiheita, kuljetuskustannuksia ja uusien materiaalien hankintakuluja.

Jarkimon palveluihin kuuluu myös viheralueiden hoito ja kunnossapito.
– Minun missioni on, että se mikä rakennetaan, se myös hoidetaan. Muutenhan tehty työ menee hukkaan, Virve sanoo.
– Hoitotyön merkitystä ei voi kyllin korostaa. Osa viherrakentajastakin ajattelee lyhytnäköisesti, että vastuu päättyy, kun urakka on valmis. Ympäristörakentamistakin pitää miettiä kuin elinkaarihankkeita. Rakentamisessa ei kannata mennä hintalappu edellä, vaan pitää miettiä hoidon ja kunnossapidon kustannuksia parinkymmenen vuoden ajalla, Jari toteaa.
– Suunnittelussa pitää muistaa, että niin taloyhtiön tietämys kuin hoitotyöhön varatut resurssit voivat olla hyvinkin rajalliset. Jos pihasta suunnittelee vaikeasti hoidettavan, se myös jää hoitamatta, Virve lisää.

Jurmujen mukaan viherrakentamisessa on nyt vahvana trendinä dynaamiset kasvualueet. Sen mukaisesti yhdistellään kerroksellisesti eri lajikkeita, jolloin eri kasvit kukkivat eri aikoina ja viheralueet pysyvät näyttävinä koko kasvukauden. Lisäksi ne ovat helppohoitoisia, koska kerroksellinen ja tiivis istutus ehkäisee rikkakasveja.
– Mutta dynaamisuudessakin voidaan mennä liiallisuuksiin, Virve varoittaa. – Hyvä pensasalue toimii monin paikoin edelleen yhtä hyvin.

Jurmut sanovat, että viherala on kehittynyt viimeisen parinkymmenen vuoden aikana valtavasti.
– Koko ajan tulee uusia asioita ja ideoita. Ensin ne tulevat muualta Euroopasta Etelä-Suomeen ja sitten jälkijunassa pohjoiseen, Jari kertoo.

Virve ja Jari ovat olleet ahkerasti mukana Viher- ja ympäristörakentajat VYRA ry:n tilaisuuksissa ja opintomatkoilla.
– Suuri osa alan yrityksistä on VYRAn jäseniä, mutta ihmeen vähän niiden edustajat ovat mukana opintomatkoilla. Tietoa pitää hakea, ei sitä kukaan tuo toimistolle, Virve sanoo.

Virve on ollut tämän vuoden alusta VYRAn hallituksen jäsen ja Jari hänen varajäsenensä. Yhtenä alan ongelmana he näkevät viheralan heikon arvostuksen – varsinkin pohjoisemmassa Suomessa.
– Se näkyy myös siinä, että ammattitaitoisten työntekijöiden löytäminen on vaikeaa. Tälle alalle voi tulla muualtakin kuin alan oppilaitoksista. Työtä oppii tekemällä.
– Meillä Jarkimossa on työntekijöitä muualtakin kuin Suomesta. Useat kansalaisuudet ovat rikkaus ja toinen työkielemme onkin englanti, Virve kertoo.

Tänä keväänäkin Jurmut käyvät Albaniassa etsimässä useampaa kesätyöntekijää.
– Kivirakentaminen on kasvava ala. Varsinkin luonnonkivet hallitsevista ammattilaisista on kova pula. Muualta Euroopasta löytyy vielä mahtavia käsityön taitajia, joita ei enää Suomessa ole.

Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kuvat: Vesa Ranta