Kaikki voittavat yhteistyössä ympäristön hyväksi

– Ryteiköstä on tullut maiseman helmi! Maanomistaja Katarina Maxenius katselee tyytyväisenä Siuntionjoen Norrbybäckenin uomaan rakennettua kosteikkoa. Vesi virtaa kirkkaana ja kasvit viihtyvät penkereellä. Kyse on kuitenkin paljon isommasta asiasta kuin silmälle kauniista näkymästä.

Ympäristöjärjestö WWF toteutti kosteikon viime kesänä maanomistajien aloitteesta. Tavoitteena on vähentää ojan penkoilta, pelloilta ja metsistä irtoavan maa-aineksen ja rehevöittävien ravinteiden kulkeutuminen uomasta Siuntionjokeen ja edelleen Itämereen.

Kuva: – Olen oikein iloinen Ruduksen ja WWF:n hyvin sujuvasta yhteistyöstä. Vesiensuojelu edistyy parhaiten yhteistyössä, sanoo WWF:n Viivi Kaasonen tyytyväisenä, tässä Ollaksen kosteikolle johtavan pohjakynnyksen päällä.

Rudus lahjoitti tähän sekä aiempiin projekteihin rakennusurakassa tarvittavat kiviainekset. Kiviä on käytetty muun muassa luonnonmukaisten kalateiden sekä vettä puhdistavien kosteikkojen ja virtausta hidastavien pohjakynnysten rakentamisessa. Pohjakynnykset ehkäisevät tehokkaasti uoman kulumista sekä maan romahtamisen uomaan. Rakenteena kivetyt pohjakynnykset lisäksi mahdollistavat kalojen ja muiden vedessä elävien eliöiden vapaan liikkumisen ylävirtaan.

Ruduksen ja WWF:n yhteistyö on käynnistynyt vuonna 2018 ja takana jo reilusti toistakymmentä yhteistyöprojektia vesistöjen tilaa parantaviin hankkeisiin niin virtavesikunnostuksissa kuin kosteikkojen rakentamisessa. Ja lisää uusia projekteja on jo suunnitteilla.

Katarina Maxeniuksen mukaan maanomistajien ja WWF:n yhteisenä tavoitteena on edistää maa- ja metsätalousalueen vesiensuojelua.

– Uskon, että Norrbybäckenin kaltainen pienikin projekti voi olla jonkun suuremman alkua! Maatalouden kannalta on hyvin tärkeää, että luodaan ruoan tuotantoa edistäviä ratkaisuja, jotka eivät turmele vihreitä arvoja, Maxenius sanoo.
– Olen itse koulutukseltani ympäristöbiologi ja havaitsin, että toteutus oli tehty alueen erityispiirteet huomioon ottaen. Näin on saatu luotua otolliset olosuhteet monipuolisemmalle kasvi- ja eläinlajistolle.

Kuva: – Tämän projektin onnistuminen antoi minulle voimaa ponnistaa ympäristön puolesta myös tulevaisuudessa. Mietintämyssyssä on jo toinen vastaava alue, maanomistaja Katarina Maxenius iloitsee istuessaan Grotbackassa pohjakynnyksen luona.

WWF:n suojeluasiantuntija ja VALUTA-hankkeen vetäjä Viivi Kaasonen pitääkin kivettyjä pohjakynnyksiä maanomistajien ja WWF:n win win -asioina.

– Erityisesti valuma-alueiden latvoille tarvittaisiin lisää vettä pidättäviä rakenteita, jotka vähentävät alajuoksun tulvia, eroosiota ja vesistökuormitusta. Tulvat ja penkereitten romahdukset ovat haitaksi sekä viljelylle että vesistölle. Tulvat huuhtovat maalta, erityisesti pelloilta ravinteita vesiin ja samoin uomaan romahtavissa maamassoissa on paljon ravinteita.

Kuva: Grotbackan pohjakynnysten yläpuolelle muodostuu maisemaa monipuolistava vesiallas. Altaaseen pidättyy kiintoainetta ja ravinteita.

Katarina Maxenius korostaa eri osapuolten yhteistyön merkitystä tämän tyyppisissä projekteissa.

– Omin voimin en olisi tällaiseen projektiin ikinä ryhtynyt. Asiantuntijoita tarvitaan niin suunnittelussa kuin toteutuksessa, täytyy tuntea esimerkiksi kaikki asiaan liittyvät käytännöt ja lupamenettelyt ja löydettävä taitavat tekijät. Tämä alue ei ollut aikaisemmin hyötykäytössä ja nyt se palvelee meitä kaikkia pienenä osana parempaa ekosysteemiä.

Kuva: Ollaksen kosteikon vesi poistuu kosteikolta kauniisti solisten kivetyn pohjakynnyksen yli. Pohjakynnys pidättää kosteikolla vettä ja määrittää vedenpinnan tason.

– On upeaa, että Rudus isona yrityksenä jalkautuu ympäristön kunnostukseen ja huolenpitoon ihan käytännön tasolle. On myös tärkeää, että asiasta kerrotaan. Liian monesti ihmisillä on sellainen käsitys, että kaikki yritykset keskittyvät vain tuloksen tekoon, Maxenius sanoo.

Kuva: Viivi Kaasonen ja Katarina Maxenius iloitsevat WWF:n ja maanomistajien yhteistyöstä, joka on todellinen win win -tilanne.

– Yhteistyö Ruduksen kanssa on ollut sujuvaa. Kiviaineslahjoitukset ovat auttaneet sisävesityömme toteuttamisessa, sillä tarvitsemme paljon erilaisia kivimateriaaleja niin uhanalaisten vaelluskalojen elinympäristöjä parantavassa virtavesityössä kuin vesistöjen kuormitusta vähentävissä projekteissa, Kaasonen lisää.

– Voitamme kaikki, kun hoidamme ympäristöä. Maanomistaja antaa luvan alueen käyttöön, asiantuntijat miettivät parhaan mahdollisen ratkaisun, koordinoivat kaiken toteutuksesta rahoitukseen ja yritykset pystyvät paikallisina toimijoina, materiaalin toimittajina ja lahjoittajina olemaan mukana hyvän mielen ja ympäristön luomisessa, Maxenius toteaa.

Ruduksen Concrete Acts! -ympäristövastuuohjelman mukaan Rudus aikoo puolittaa koko arvoketjunsa päästöt vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraaliutta Rudus tavoittelee vuoteen 2050 mennessä. Ruduksen luonnon monimuotoisuutta edistävä LUMO-ohjelma on yksi ympäristövastuuohjelman kolmesta painopisteistä.

– Kehitämme LUMO-ohjelmaamme siten, että luonnon monimuotoisuuden turvaamisen lisäksi huomioimme myös ilmastovaikutusten hillinnän ja hiilensidonnan mahdollisuudet toimenpiteissämme, kertoo ympäristöpäällikkö Terhi Rauhamäki.

Kuva: Karhujärven kosteikko edistää vesiensuojelua ja lisäksi luo Karhujärven rannalle uudenlaisen elinympäristön muun muassa vesilinnuille.

– Yhteistyö muiden toimijoiden ja asiantuntijoiden kuten WWF:n kanssa on ollut merkittävää ja välttämätöntä kaikissa LUMO-ohjelmamme aikaisissa hankkeissa. Yksin emme pystyisi toteuttamaan aidosti vaikuttavia toimenpiteitä, Rauhamäki sanoo.

Myös Viivi Kaasonen korostaa eri osapuolten yhteistyön merkitystä.
– Ainoastaan yhteistyöllä voimme rakentaa tulevaisuuden, jossa luonto ja ihmiset elävät tasapainossa. Vastuu ympäristöstä kuuluu meille jokaiselle; päättäjille, yksityishenkilöille, yrityksille, yhteisöille ja järjestöille. Yhteinen näkökulma löytyy keskustellen.

• Rudus Oy Ympäristöpäällikkö Terhi Rauhamäki, 020 447 4090, terhi.rauhamaki(at)rudus.fi
• WWF Suojeluasiantuntija Viivi Kaasonen, 050 471 9785, viivi.kaasonen(at)wwf.fi
• Maanomistaja Katarina Maxenius, 040 534 8323, katarina.maxenius(at)kolumbus.fi

Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kuvat: Olli Urpela