Betoni pitää Blominmäen tunnelit ojennuksessa

Espoon Blominmäen kallioperään valmistuu vuoteen 2022 mennessä HSY:n uusi jätevedenpuhdistamo. Työyhteenliittymä FMS:n urakoiman Finnoo II -viemäritunneliosuuden louhintojen isona haasteena on kallion ruhjeisuus, jonka riskit saadaan hallintaan ruiskubetonoimalla. Myös puhdistamon maanpäällisissä rakenteissa vallitsevana materiaalina on betoni, joka saadaan sulfaatinkestäväksi oikealla sementtivalinnalla.

Hengityssuojain ei ole lainkaan liioittelua, kun betonia ruiskutetaan rikkonaisen kallion pintaan syvällä maan alla. Hengityselinten suojaaminen betonipölyltä on SRV:n ja Pohjolan Kalliotyön muodostaman Työyhteenliittymä FMS:n työmaapäällikkö Janne Paajasen mukaan nykyisin itsestään selvä työturvallisuutta parantava käytäntö.
– Kun tunnelissa työskennellään, on otettava joka käänteessä turvallisuus huomioon. Esimerkiksi louhintapalkki, joka valetaan louhittavan kuilun yläosaan, on oleellinen rakenneosa työturvallisuuden kannalta: se estää kuilun yläpäätä sortumasta, Paajanen kertoo.

Kuva (yllä): Ajaminen Blominmäen kapeissa tunneleissa vaatii ammattikuljettajan taidot.

Paajanen toteaa kalliorakentamisen varsinkin Espoossa erittäin vaativaksi, koska kallion laatu vaihtelee vaikeasti ennakoitavalla tavalla hyvin ruhjeisesta ehjään. Ja vaikka kallioperää toki on tutkittu etukäteen, lähes joka päivä tulee eteen tilanteita, joissa kallion laatu yllättää kokeneenkin ammattilaisen. Tällaista turvaruiskubetonia työmaalle toimittavalta betoniasemalta odotetaan joustavuutta ja nopeaa toimitusta.

Rudus toimittaa sekä tunneleissa tarvittavan ruiskubetonin että puhdistamon rakenteissa tarvittavan rakennebetonin Espoon Vanttilan betoniasemalta. Ruiskubetonitoimitukset rullaavat päivittäin vakiintuneen rytmin mukaisesti. Kalusto on tarkkaan mietitty: poikkileikkaukseltaan 20 neliömetrin tunneliin pääsee vain pienemmillä, 4-6 kuutiometriä kerralla kuljettavilla ajokeilla.

Kuvat (yllä): Blominmäkeen louhitaan tunnelia yhteensä runsaat viisi kilometriä. Muutama sata metriä siitä palvelee Fortumin erillisprojektia, jonka tuloksena jäteveden lämpö tullaan valjastamaan energiakäyttöön.

Ruduksen Vanttilan betoniasemalla on täydet valmiudet tuottaa ruiskutusvalmista betonimassaa, vieläpä niin, että massaa lujittavat ja koossapitävät teräskuidut sekoitetaan massaan jo tehtaalla. Normaalisti kuitumäärät ovat myyntipäällikkö Antti Mönkkösen mukaan keskimäärin 50 kiloa kuutiometrissä.
– Kuidut tulee saada jakautumaan massaan tasaisesti, jotta ruiskutettavuus säilyy koko ajan hyvänä, Mönkkönen perustelee.

Kuva (yllä): Ruiskubetonointi sujuu, kun sen osaa ja kun on asiallinen kalusto. Tätä työvaihetta hoitavat työmaalla Jarno Antila ja Panu Jokitalo.

Työmaalla kokeneet ammattimiehet pystyvät todentamaan suunnitelmien mukaisen ruiskutuspaksuuden tunnistamalla porattaessa sen, missä kohdin poraussyvyyttä materiaali vaihtuu betonista kallioon.

Vaikka kokeneet ammattilaiset ruiskubetonoivat tarkasti, tarkka kokonaismäärä selviää kalliorakentamisessa yleensä vasta lopussa – niin myös Finnoon viemäritunnelitöissä.
– Tähän mennessä olemme toimittaneet työmaalle noin 1 500 kuutiometriä betonia. Valtaosa tästä on ollut toistaiseksi ruiskubetonia, Mönkkönen kertoo.

Mönkkönen tuntee teräskuiduilla vahvistetun betonin mahdollisuudet ja ominaisuudet juurta jaksain; tästä aiheesta syntyi myös opintojen lopputyö vuonna 2013. Antti Mönkkönen on muutenkin betonimies viimeisen päälle; ura Ruduksen palveluksessa alkoi aikanaan tuotannossa betonimyllärinä, ja kokemuksen mukana vastuut ovat kasvaneet.

Kuva (yllä): Antti Mönkkönen ja Janne Paajanen tekevät Finnoon viemäritunnelityömaalla hyvää yhteistyötä.

Sekä ruiskubetonin että raudoitetun betonin luokka FMS:n työmaalla on C35/45. Kaikkiaan arvioitu rakennebetonimäärä kesään 2021 asti jatkuvalla työmaalla on noin 3 600 kuutiometriä, kun taas ruiskubetonimäärä samaisella Finnoon työmaalla tulee olemaan arviolta 11 000 kuutiometriä. Pääosa rakennebetonista koostuu maanpäällisestä pumppaamorakennuksesta, jonka seinien suuri, peräti kymmenen metrin korkeus vaatii järeän, puoli metriä paksun seinärakenteen. Nämä työt painottuvat pääosin vuodelle 2020.
– Myös tunneliin rakennetaan monenlaisia betonirakenteita, kuten paineseiniä, putkitukia ja V-muotoista betonilaattaa. Lisäksi tunnelin seiniä on pitänyt – ruiskubetonoinnin lisäksi – injektoida runsaasti. Saattaa olla, että urakan lopussa injektointiin kuluva sementtimäärä ylittää miljoona kiloa, Janne Paajanen kertoo.

Kalliorakentaminen on erittäin vaativa osa-alue, johon juuri kellään alalle tulevalle ei ole valmiuksia pelkän opetuksessa saadun tiedon valossa. Finnoon viemäritunnelityömaalla kokeneiden ammattilaisten tieto välittyy vasta-alkajille esimerkillisellä tavalla.

Valmistumisvaiheessa ammattikorkeakoulusta oleva Ari Suortti kertoo oppineensa parilla viimeisimmällä työmaallaan lähes kaiken alasta kyselemällä itseään vuosikymmeniä vanhemmilta kollegoilta Tarmo Kukkolalta ja Risto Kukkolalta.
– Rakennusalan googleksi olen tätä arvostamaani ammattilaista kutsunut. Suosittelen muillekin kokeneiden kuuntelemista, pohtii Suortti, joka oli päätymäisillään sukunsa perinteiden mukaisesti puuveneiden rakentajaksi, mutta betoni voitti.

Nuoremmilla puolestaan on konkareille annettavaa muun muassa siinä, kuinka digitaalisuutta voi hyödyntää työmaalla. Janne Paajanen näkee mahdollisuuksia langattoman tekniikan käytölle paljon muussakin kuin projektin piirustus- ja muun dokumenttiaineiston tallentamisessa ja hyötykäytössä.
– Olisi suuri apu, jos voitaisiin operoida tunnelissa langattomasti. Sähkökäyttöisiä ajoneuvoja jo on, ja ne pitäisi voida ladata työkohteessa, jolloin päästäisiin raskaista kaapeloinneista työmaalla eroon.

Betonia sen sijaan tarvitaan tunnelityömailla niin kauan kuin kalliosta löytyy ruhjeita. Muutosta ei ole näköpiirissä muutamaan sukupolveen.

Teksti: Vesa Tompuri
Kuvat: Olli Urpela