Rudus LUMO -ohjelma tuottaa tulosta: Viitasammakko pulputtaa Kråkön entisellä soranottoalueella

Ruduksen Porvoossa sijaitsevalla vanhalla soranottoalueella viihtyvät nykyisin niin viitasammakot kuin vapaa-aikaansa viettävät kaupunkilaisetkin. Rudus rakensi viitasammakoille uudet lammet 2013, joissa ne ovat sen jälkeen myös tutkitusti kuteneet.

Porvoon Kråkön soranottoalue on yksi pilottihanke Rudus Oy:n LUMO-ohjelmassa, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Kråkössä on soranotto aloitettu jo 1930-luvulla ja sen on loppunut 1960-luvulla. Alueelle on muodostunut pohjavesilampia, koska soraa on aikoinaan otettu pohjaveden pinnan alapuolelta. Naapuruston asukkaat käyttävät nykyisin suurinta lampea uimapaikkana.
Alueella on vielä hyödyntämiskelpoista soraa ja Rudus alkoi suunnitella soranottoa vuonna 2003. Alueelle tehtiin ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ja laadittiin suunnitelma alueen virkistyskäytölle.

YVA:n yhteydessä havaittiin alueen pienemmissä lammissa erittäin tiukasti suojeltuja viitasammakoita.
– Maa-ainesten ottohanke luonnollisesti keskeytettiin. Viitasammakoiden seuranta aloitettiin vuonna 2014 ja halusimme selvittää niiden levinneisyyden alueella, kertoo ympäristöinsinööri Ilkka Ojalehto Rudukselta.

Luontoasiantuntijoista koostuva ryhmä vieraili Kråkön alueella keväällä 2013.
Alueella oleva noin kymmenen aarin kokoinen lammikko on viitasammakoille suotuisa lisääntymispaikka, mutta se oli kasvamassa umpeen. Jos niin olisi käynyt, viitasammakko olisi poistunut alueelta. Myös harvinainen nuokkukohokki olisi tukehtunut muun kasvillisuuden jalkoihin.

Kuvat (yllä): Erittäin tiukasti suojeltu viitasammakko kutee edelleen Porvoossa Kråkön vanhalla soranottoalueella. Rudus rakensi viitasammakoille kaksi uutta kutulampea, kun niiden alkuperäinen lampi oli kasvamassa umpeen. Samalla turvattiin myös nuokkukohokin ja rantakäärmeen elinolosuhteita. Alueella tehdyt toimenpiteet ovat osa Rudus LUMO -ohjelmaa.

Näin päätettiin rakentaa viitasammakoille kaksi uutta lampea ja samalla parantaa myös nuokkukohokin ja rantakäärmeen elinympäristöjä. Nuokkukohokin kukalla elää erittäin uhanalainen perhoslaji nuokkukohokkipussikoi.

Lampien rakentamisen jälkeen viitasammakoita ja niiden mahdollista lisääntymistä on seurattu säännöllisesti. Tulokset ovat erittäin hyviä. Viitasammakot ovat löytäneet tiensä uusiin lampiin ja mikä tärkeintä, myös lisääntyneet.
– Vuosina 2015 ja 2016 viitasammakon kutua havaittiin toisesta uudesta rakennetusta lammesta. Tuolloin havaittiin myös kaksi luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua korentolajia, lummelampikorento ja täplälampikorento, Ilkka Ojalehto kertoo.

Kesällä 2017 viitasammakko lisääntyi jo molemmilla uusilla lammilla.
– Lammet kehittyvät hiljalleen paremmiksi ympäristöiksi viitasammakoille, kun ne kasvittuvat lisää, Ojalehto toteaa.

Eri luontoasiantuntijat ovat tehneet Kråkön soranottoalueen luontoarvioita. Selvitysten mukaan viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikan parannustoimet Kråkössä ovat seurantatietojen perusteella täyttäneet tavoitteensa. Viitasammakko on kutenut vuodesta 2015 lähtien vuosittain 1–2 muussakin lampareessa kuin alkuperäisessä kutulampareessa.

Aikaisempina seurantavuosina pulputtavia viitasammakoita on havaittu ainoastaan alkuperäisellä kutulampareella, mutta vuonna 2019 koiraita oli äänessä myös kahdessa muussa lampareessa.
– Ruduksen luonnonhoidon tavoitteena Kråkössä on alueen umpeenkasvun pysäyttäminen ja viitasammakoiden, rantakäärmeiden ja nuokkukohokin elinpiirien parantaminen. Seurantatutkimusten mukaan tässä ollaan onnistuttu, mutta työ jatkuu, Ilkka Ojalehto sanoo.

Kuva (yllä): Uhanalainen kasvilaji nuokkukohokki voi hyvin Kråkössä muun muassa alueen paahderinteiden avaamisen sekä kasvien siirtämisen ansiosta.

Kuva (yllä): Lammen läheisyyteen rakennettiin kiviröykkiöitä muun muassa rantakäärmeiden talvehtimispaikaksi. 

• sammakoille kaksi uutta lampea
• kiviröykkiö rantakäärmeiden talvehtimispaikaksi ja suotuisaksi kivitaskun pesinnälle
• lammikoiden tieltä raivatuista puista lahopuuympäristö
• viereisestä paahderinteestä poistettu puustoa
• nuokkukohokkeja siirretty avoimiin rinteisiin paremmille kasvupaikoille
• alueen paahderinteitä avattu, jotta mm. nuokkukohokki pääsee levittäytymään laajemmalle alueelle
• seurataan viitasammakoiden siirtymistä lammikoihin ja populaation kasvua säännöllisesti

• Toimintatapa, jolla edistetään luonnon monimuotoisuutta
• Tavoite: luonto on Ruduksen kiviaines- ja tehdasalueilla monimuotoisuuden kannalta arvokkaampi toiminnan päättyessä kuin sen alkaessa
• Sovittaa yhteen kiviaineshuollon ja luonnonsuojelun
• Osa Ruduksen ympäristövastuullista toimintaa
• Asiantuntijaverkosto, koulutettu henkilöstö, kartoitetut mahdollisuudet ja haasteet sekä määritellyt tavoitteet

Ilkka Ojalehto
ympäristöinsinööri, Rudus Oy
ilkka.ojalehto@rudus.fi 
050 320 7752

Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kuvat: Rudus LUMO -ohjelma