Kittilässä Euroopan suurin kultakaivos

Uuden kaivoskuilun myötä päästään Kittilän kaivoksella louhimaan kultaesiintymän syvempiä osia. Tuotanto tehostuu ja samalla energiatehokkuus paranee, fossiilisten polttoaineiden kulutus vähenee ja kaivoksen kilpailukyky vahvistuu.
Kuilujen louhinnassa ruiskubetonointi on oleellista työturvallisuuden kannalta.

Kuva (yllä): Kittilässä sijaitseva Agnico Eagle Finland Oy:n kaivos on Euroopan suurin kultakaivos. Tehtaan alueella sijaitseva Ruduksen betoniasema on CRH-konsernin pohjoisin toimipiste.

Agnico Eagle on kanadalainen kultakaivosyhtiö, joka on tuottanut jalometalleja vuodesta 1957. Yhtiön kahdeksan kaivosta sijaitsee Kanadassa, Suomessa ja Meksikossa. Malminetsintä- ja kehitystoimintaa on myös Yhdysvalloissa ja Ruotsissa.
Tytäryhtiö Agnico Eagle Finland Oy aloitti kaivostoiminnan Kittilässä vuonna 2008.
Kittilän esiintymä on Agnico Eaglen malmivaroiltaan suurin kultaomaisuus ja Kittilän kaivos on Euroopan suurin kultakaivos.

Vuodessa louhitaan noin 1,6 miljoonaa tonnia malmia, ja vuotuinen tuotanto on noin 6 000 kiloa kultaa. Kaivoksessa on louhittu tähän mennessä noin sata kilometriä tunnelia ja vuosittain sitä louhitaan 15–20 kilometriä lisää.

Agnico Eagle Finland käynnisti keväällä noin 160 miljoonan euron laajennusinvestoinnin Kittilän kaivoksella. Kaivokseen rakennetaan 1 044 metrin syvyyteen ulottuva kaivoskuilu. Samalla kaivoksen rikastamon prosessointikapasiteettia kasvatetaan nykyisestä 1,6 miljoonasta tonnista 2,0 miljoonaan tonniin vuodessa.

Hanke on jaettu vaiheisiin neljän vuoden jaksolle, ja sen odotetaan nostavan vuotuista kultatuotantoa 50 000–70 000 unssia (noin 1 400–2 000 kiloa) ja vähentävän kaivoksen käyttökustannuksia vuoden 2021 alusta lähtien.
– Kaivoskuilu mahdollistaa kultaesiintymän syvempien osien hyödyntämisen taloudellisesti järkevällä tavalla. Se parantaa myös energiatehokkuutta. Kuilun tuoma tehokkuus yhdistettynä suurempaan tuotantomäärään parantaa Kittilän kaivoksen kilpailukykyä, Agnico Eagle Finlandin toimitusjohtaja Jani Lösönen toteaa.
– Tällä hetkellä malmi tuodaan maan pinnalle kuorma-autoilla. Kuilun valmistuttua autokuljetukset vähenevät, mikä alentaa fossiilisten polttoaineiden kulutusta, Jani Lösönen lisää.
– Rakennamme nostokuilua toiminnassa olevassa kaivoksessa ja laajennamme toiminnassa olevaa rikastamoa. Meidän tulee pystyä sovittamaan yhteen tuotanto ja rakentaminen niin, että kaikki sujuu turvallisesti ja tehokkaasti.

Uuden kaivoskuilun ja tehokkaamman toiminnan myötä kaivoksen suunniteltu elinikä ei lyhene, vaan päinvastoin.
– Kaivoksen syvempien osien hyödyntäminen voi lisätä toiminta-aikaamme. Nykyisillä malmivaroilla ja tuotantomäärillä kaivoksen odotetaan toimivan vuoteen 2035 saakka. Kuilu varmistaa osaltaan tulevaisuuden työpaikkoja Kittilän kaivoksella, sanoo kaivoksenjohtaja Tommi Kankkunen.

Kuva (yllä): Kaivoksessa on louhittu tähän mennessä noin sata kilometriä tunnelia ja vuosittain sitä louhitaan 15–20 kilometriä lisää.

Nyt kaivos työllistää Kittilässä noin tuhat henkeä, joista puolet on yhtiön omia työntekijöitä ja puolet ulkopuolisten kumppanien. Yli 90 prosenttia yhtiön omista työntekijöistä on Lapista.

Laajennushankkeen työllistävä vaikutus rakennusvaiheen aikana on noin 900 henkilötyövuotta, ja pysyviä työpaikkoja syntyy muutamia kymmeniä.

Ruiskubetonointi liittyy oleellisesti peränajoon eli kaivoskuilujen louhintaan. Ruiskubetonointi tehdään kaivoksessa turvallisuuden vuoksi eli tunneli tuetaan ruiskubetonilla. Tukemattomassa tunnelissa ei saa työskennellä eli betonointi ja louhinta etenevät samassa tahdissa.

Kuva (yllä): Peränajo ja ruiskubetonointi etenevät tasatahtia, sillä tunneli tuetaan ruiskubetonilla työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseksi.

Rudus on toimittanut Agnico Eagle Finlandille tarvittavan ruiskubetonin kuuden vuoden ajan. Kuljetusmatka ei ole pitkä, sillä Rudus on pystyttänyt betoniaseman kaivoksen alueelle – siis keskelle Lapin erämaata, 50 kilometrin päähän lähimmästä taajamasta.

Tuotantopäällikkö Jari Kolehmainen selostaa peränajoa:
– Peränajossa eli tunnelin louhinnassa porataan ensin panostusreiät, sitten panostetaan, räjäytetään, lastataan ja kuljetetaan sivukivi pois. Siten rusnataan eli poistetaan katosta ja seiniltä mahdolliset irtokivet. Tämän jälkeen perän katto ja seinät tuetaan: ensin pultataan, sitten ruiskubetonoidaan ja lopuksi mahdollisesti verkotetaan.
– Nämä kaikki vaiheet tehdään valmiiksi ennen kuin peränajoa jatketaan, sillä panostajat eivät saa työskennellä tukemattoman katon alla.

Kaivosinsinööri Antti Pyyn mukaan louhinnassa käytettävälle ruiskubetonille on tärkeää riittävä lämpötila (> 17 astetta) ja samalla alhaisen v/s-suhteen (0,41) säilyttäminen.
– Betonin tulee olla nopeasti kovettuvaa, jotta kaivoksessa päästään jatkamaan töitä mahdollisimman tehokkaasti. Suurin osa ruiskubetonista toimitetaan teräskuiduilla vahvistettuna. Tämä on tärkeää, jotta betoni kestää kalliopaineen, Antti Pyy sanoo.

Laadunvarmistamisessa testataan betoniasemalla puristusmurtolujuus kuutioista ja mitataan säännöllisesti painuma ja ilmamäärä. Ruiskutetusta betonista mitataan määräajoin kerrospaksuus ja alkulujuuden kehitys sekä tehdään EFNARC-laattakokeet taivutuslujuuden määrittämiseksi.
– Koska kaivoksemme toimii vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri, betonin toimittajan työntekijöiden tulee työskennellä samassa tahdissa. Siksi Ruduksenkin työntekijät tekevät vuorotyötä. Tarvittavat suuremmat valut ja betoniaseman huollot toteutetaan yhdessä suunnitellusti, Jari Kolehmainen sanoo.

– Turvallisuus on Agnico Eaglelle ensisijainen asia kaikessa toiminnassa Eri yritysten turvallisuuskulttuurit voivat erota toisistaan, joten kaikkien alueella työskentelevien odotetaan noudattavan turvallisuusohjeitamme ja -määräyksiämme, Jari Kolehmainen toteaa.

Yhden vuoron aikana kaivoksessa työskentelee 100–150 ihmistä.
– Kaivos on dynaaminen työympäristö, jossa olosuhteet muuttuvat jatkuvasti. Ympäristön tarkkailu ja huomiointi niin olosuhteiden kuin liikkumisenkin osalta korostuvat muuhun teollisuuteen verrattuna. Myös hyvä kommunikointi on erityisen tärkeää, jotta työt sujuvat turvallisesti.

Urakoitsijoiden työntekijät käyttävät niin sanottua työkorttia, joka on päivittäisen riskinarvioinnin väline. Työnjohtaja valmistelee työntekijöille työkortin, johon on listattu turvallisuustarkastuksen kohteet ja myös työtehtävät ja -kohteet. Työkortti on työnjohtajan ja työntekijän yhteinen turvallisuustyökalu. Lisäksi pidetään kerran kuussa yhteisiä turvallisuuspalavereja.
– Turvallisuus on jokaisen tuotantopalaverin ja myös muiden kokousten asialistalla ensimmäisenä. Ennen töiden aloittamista jokaisessa työvuorossa käydään läpi työturvallisuuteen vaikuttavat asiat ennen kuin lähdetään kaivokseen. Pyrimme koko ajan parantamaan ja kehittämään menettelytapojamme, ja haluamme kaikki mukaan kehitystyöhön.
– Arvostamme myös kumppaneiltamme tinkimätöntä turvallisuusasennetta ja sitä, että kumppani on valmis noudattamaan, seuraamaan ja kehittämään turvallisuutta yhdessä kanssamme.
– Ruduksen työntekijöiden tekemät turvallisuushavainnot kirjataan järjestelmäämme. Joka kuukausi työmaakokouksissa käsittelemme yhdessä turvallisuusasiat, jotka koskevat meitä molempia. Pienemmistä asioista olemme yhteydessä päivittäin, Jari Kolehmainen kertoo.

Ruduksen aluejohtaja Taito Leppänenkin toteaa kaivosympäristön olevan työturvallisuuden kannalta ehdoton työskentelypaikka.
– Kaivosyhtiön vaatimukset työturvallisuusasioiden hoitamisesta on helppo toteuttaa ja ymmärtää, koska Ruduksellakin työturvallisuus on ehdoton arvo. Käytännössä ohjeita ja määräyksiä noudatetaan ja valvotaan tinkimättömästi.
– Ehkä kaivosympäristöstä johtuen Kittilän tehtaaltamme on tullut eniten työntekijöiden tekemiä, arjen työturvallisuuteen liittyviä havaintoja. Se on hieno asia.

Agnico Eagle Finlandin Kittilän kaivos on Ruduksen emoyhtiön CRH:n pohjoisin kumppani. Matkaa Helsingistä Kittilään on reilut tuhat kilometriä.

Etelässä asuville talvisin kylmä ja pimeä pohjoinen ja kesän yöttömät yöt saattavat olla hyvinkin eksoottisia. Kittilän korkeudella kaamos kestää 12 vuorokautta.
– Vuorokauden valoisuuden vaihtelut ääripäästä toiseen ovat meille pohjoisen ihmisille normaali, luonnollinen asia, samoin talven pakkaset. Ei niillä suurempaa vaikutusta työntekoon ole. Kylmällä laitetaan vaatetta sen verran, että tarkenee, Taito Leppänen naurahtaa.

Kuva (yllä): Kittilän kultakaivos tuottaa nyt noin 6 000 kiloa kultaa. Laajennuksen myötä määrä kasvaa noin kahdella tuhannella kilolla.

Sen sijaan betonin valmistuksen kannalta pakkaset ovat haastavia.
– Runkoaines jäätyy ja koneet sekä laitteet ovat pakkasilla erittäin kovilla. Betonia täytyy kuitenkin valmistaa ottaen huomioon, että maan alla ei ole pakkasta, Leppänen sanoo.
– Talviaikaan meidän pitää suojata kylmältä ihmiset, koneet ja laitteet sekä tilat, Jari Kolehmainen lisää.
– Pakkasen takia esimerkiksi rikastamolla on valtava määrä lämpösaatettuja linjoja. Maanalaisessa kaivoksessa sen sijaan lämpötila on ympäri vuoden miellyttävät +10–15 astetta. Kaivosilma lämmitetään kaivoksen omalla ”kaukolämmöllä”: kierrätämme happilaitoksen ja rikastamon savukaasupesurin hukkalämmön kaivokseen. Lämmitämme sillä myös toimistorakennukset. Jos kaivosta ei lämmitettäisi, talvella esimerkiksi tuuletusnousut jäätyisivät.
– Talviset rutiinit ovat meillä muutoin pitkälti samanlaisia kuin muuallakin: lumen aurausta, hiekoitusta ja muuta turvallisuudesta huolehtimista. Talvella tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet johtuvat usein juuri liukastumisesta.

• Pokantie 541, Kiistala
• Kaivostyyppi: maanalainen kaivos
• Kaivoksen arvioitu toiminta-aika: 2009–2035
• Vuoden 2017 tuotanto: 196 938 unssia kultaa, noin 6 000 kiloa
• Vuoden 2017 käyttökustannukset: 753 USD/unssi
• Käsiteltävän malmin määrä: 4 500 tonnia/vrk
• Omia työntekijöitä noin 500, saman verran urakoitsijoiden työntekijöitä
• Ruduksen toimitukset: ruiskubetonia kuilujen louhintaan, rakennebetoneja laajennuksiin

Aluejohtaja Taito Leppänen
Rudus Oy
Betoni- ja kivimateriaalit
Pohjois-Suomi
040 514 8405
taito.leppanen@rudus.fi