Rudus mukana WWF:n Suomen suurimmassa virtavesihankkeessa

Uhanalaisille vaelluskaloille rakennetaan Siuntiossa elintärkeät kalatiet. Rudus Oy on mukana hankkeessa lahjoittamalla siihen tarvittavan kiviaineksen.

Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin uhanalaiset vaelluskalat pääsevät nousemaan ihanteellisille lisääntymisalueilleen Siuntion Kirkkojokeen, kun WWF ja Uudenmaan ELY-keskus rakentavat kahden padon ohi kulkevat kalatiet syksyn aikana.

– Lähes kaikki Suomesta Itämereen laskevat joet on padottu. Tämän vuoksi suomalaiset lohikalat ovat uhanalaisia. Tilanteen parantamiseksi virtavesien kunnostushankkeet ovat nyt erittäin tärkeitä, ympäristöpäällikkö Terhi Rauhamäki Rudus Oy:stä sanoo.
– Ruduksella on ilo päästä mukaan tukemaan tätä Siuntion hanketta. Tarvittavien kiviainesten lahjoitus on meille pieni asia verrattuna sen positiivisiin vaikutuksiin. Meillä on tarvittavat kiviainestuotteet ja kalustoa niiden kuljettamiseen sekä tahtotila olla mukana tukemassa luonnon monimuotoisuuden edistämistä Suomessa.

Siuntionjokeen laskevan Kirkkojoen Lempansån kosket ovat erinomainen lisääntymisalue taimenille. Munksin kaksi patoa ovat kuitenkin estäneet vuosikymmenten ajan äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen nousun koskille lisääntymään. Ilman kalateitä haavoittuva Lempansån taimenkanta saatettaisiin menettää kokonaan.
Kirkkojokeen rakennettavat kalatiet sisältyvät kansalliseen kalatiestrategiaan eli niiden arvioidaan olevan vaelluskalojen suojelussa valtakunnallisesti tärkeitä. WWF:n ja Uudenmaan ELY-keskuksen kalatiehanke on ainoa kalatiestrategian kärkikohde Uudellamaalla. Kyseessä on myös WWF:n kaikkien aikojen suurin virtavesihanke Suomessa.
– Meritaimenien odotetaan nousevan kutemaan Lempansån koskille heti syksyllä, kun kalatiet ovat valmistuneet, kertoo WWF:n sisävesivastaava Elina Erkkilä.

Kuva (yllä): Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin uhanalaiset vaelluskalat pääsevät nousemaan ihanteellisille lisääntymisalueilleen Siuntion Kirkkojokeen, kun WWF ja Uudenmaan ELY-keskus rakentavat jokeen luonnonmukaiset kalatiet. Rakentaminen on alkanut, ja kahden padon ohi kulkevat kalatiet valmistuvat syksyn aikana. Rudus Oy on lahjoittanut hankkeeseen tarvittavan kiviaineksen.
(Kuva: WWF Suomi)

– Taimenen kutualueita tehdään tätä varten seulotusta luonnonkivestä, jonka raekoko on noin 20–80 mm. Lohen kutupaikat ovat tätä jopa karkeampaa. Soraikon optimaalisin kivien raekoko määräytyy kutevien kalojen koon mukaan. Hyvän kutupaikan raekoko pitää olla monipuolista ja työn jälkeen varsin luonnollisen näköistä kosken pohjaa, WWF:n virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen kertoo.
– Kutusoraikkojen ohella myös pienpoikaskivikkojen merkitys on kunnostuksissa suuri. Hyvät pienpoikasalueet ovat kerroksittain olevia noin 100–300 mm luonnonkiviä, joiden väleistä löytyy pienpoikasille suojaa ja hyvältä elinympäristöltä vaadittavia ominaisuuksia.
– Hyvin seulottu ja monipuolisesti rakennettu kutu- ja pienpoikasalue pysyy virrassa hyvin paikoillaan, joten kiviaineksen laadulta ja toimitukselta vaaditaan myös paljon, Vihtonen lisää.
Rudus toimittaa Siuntion hankkeeseen noin kymmenen kasettikuormallista kiviaineksia.

Terhi Rauhamäki uskoo, että yhteiskunnassa arvostetaan yritysten vapaaehtoisia toimia luonnon monimuotoisuuden turvaamisen hyväksi.
– Rudukselle on kuitenkin erityisen tärkeää tehdä tätä työtä yhdessä sidosryhmiemme kanssa toimipaikoillamme ja niiden läheisyydessä.
– Tulemme itsekin seuraamaan hanketta ja viestimään sen myönteisistä vaikutuksista omilla kanavillamme edistääksemme omalta osaltamme suomalaisten tietoisuutta virtavesiemme tilasta.
WWF:n virtavesityön tavoitteena on, että tulevaisuuden Suomessa virtavedet ovat esteettömiä ja kalojen elinkierto ja virtavesilajiston monimuotoisuus turvattu.
Rudus käynnisti vuonna 2012 oman LUMO-ohjelmansa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. LUMO:n tavoitteena on, että luonto on Ruduksen toimipisteissä monimuotoisuuden kannalta arvokkaampi toiminnan päättyessä kuin sen alkaessa.

Ympäristöpäällikkö Terhi Rauhamäki
Puh. 050 312 4624
terhi.rauhamaki@rudus.fi