Suomen yhdeksässä yhdyskuntajätteen polttolaitoksessa syntyy vuosittain lähes 300 000 tonnia pohjakuonaa. Suomen Erityisjäte Oy:n uusin tapa pohjakuonan mineraaliaineksen hyödyntämiselle on betoniset pihakivet ja tukimuurielementit. Niitä on kehitetty yhteistyössä Rudus Oy:n kanssa.
Yhdyskuntajätteen poltossa arinalle jää pohjakuonaa noin viidesosa poltettavan jätteen määrästä. Palamaton aines sisältää metalleja, mineraaliainesta sekä pienen määrän orgaanista ainesta.
– Käsittelemme jätteenpolton pohjakuonia kuivaerotustekniikalla, jonka avulla erottelemme siitä ensin arvokkaat metallit talteen. Ne hyödynnetään metalliteollisuudessa, kertoo tutkimus- ja kehityspäällikkö Annika Sormunen Suomen Erityisjäte Oy:stä.
– Jäljelle jäävää mineraaliainesta olemme hyödyntäneet muun muassa maarakentamisessa. Pari vuotta sitten uudeksi kohteeksi tulivat betonituotteet. Myös muita potentiaalisia kohteita on kehitteillä, Sormunen kertoo.
– Otimme yhteyttä Rudukseen syksyllä 2014. Yhteistyön tuloksena tehtiin ensimmäiseksi tukimuurituotteita tilanjakajaelementeiksi, ja ne sijoitettiin pilaantuneiden maiden ja vaarallisten jätteiden käsittelyalueellemme Forssaan. Betonisia pihakiviä on puolestaan tehty kaksi noin 3 000 neliömetrin erää. Ne on asennettu muun muassa meidän omalle alueelle ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n käsittelylaitokselle.
Oikeat reseptit
Kuonabetonikivet on tehty Ruduksen Myllypuron betonituotetehtaalla Tampereella. Ensimmäinen erä valmistui keväällä 2016 ja toinen syksyllä.
Ulkonäöltään kivet eivät poikkea perinteisistä pihakivistä. Ne valetaan kahtena kerroksena, joista alemmassa kerroksessa luonnon kiviainesta on korvattu pohjakuonan mineraaliaineksella. Pintakerroksessa käytetään normaalia kiviainesta.
Valmistuskaan ei sinällään poikkea normaalista. Tärkeintä on tehdaspäällikkö Kimmo Korven mukaan löytää oikea resepti, optimoida raekoot sekä mineraaliaineksen, veden ja sementin määrät.
Lujuudessa on päästy hyviin arvoihin. Kehitystarvetta on Korven mukaan lähinnä seulontaprosessissa, jossa pienimmätkin metallilangat pitää saada eroteltua mineraaliaineksesta.
Jätteen hyödyntämisen lupaprosessi sujuvammaksi
Sekä Sormunen että Korpi korostavat, että jätelainsäädäntö säätelee tiukasti pohjakuonan hyödyntämistä.
– Koska kyseessä on jäte, sen hyödyntäminen on luvanvaraista toimintaa. Se vaatii viranomaispäätökset ja mahdollisesti seurannan. Käyttö ei saa aiheuttaa mitään vaaraa, Sormunen huomauttaa.
– Haitta-aineiden liukenemista maaperään olemme tutkineet jo pitkään. Tulokset ovat hyvät. Betonituotteissa mineraaliaines sitoutuu tuotteeseen eikä siinä olevia haitta-aineita liukene maaperään.