Suomessa on opittu kierrättämään hyvin. Maassamme kierrätetään jo 80 prosenttia betonista eli enemmän kuin paperia kierrätetään.
Rudus ottaa vastaan ”betonijätettä” sekä purettavista rakenteista että betoniteollisuudesta noin 20 toimipisteessä eri puolilla Suomea. Vuodessa toimipisteissä kiertää noin 500 000 tonnia betonia.Betonit murskataan käytettäväksi uudelleen esimerkiksi katu-, tie- tai kenttärakenteeksi. Kierrätettävä betoni on arvokasta raaka-ainetta, josta valmistetulla, CE-merkityllä kiviaineksella voidaan korvata luonnonkiven käyttöä.
Lainsäädännössä on asetettu hyvät kannustimet rakennusmateriaalien kierrätykseen. Periaatteena on, että jätteen tuottaja myös maksaa jätteen käsittelystä aiheutuvat kustannukset. EU:n jätepuitedirektiivin tavoitteena on, että rakennus- ja purkujätteestä kierrätetään vähintään 70 painoprosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Kierrätystavoitteessa ei huomioida hyötykäytön laatua eikä suosita ympäristön kannalta parhaimpia kierrätystapoja. Tavoitteet eivät erottele sitä, hyödynnetäänkö jätteet korvaamaan neitseellisiä luonnonvaroja vai käytetäänkö ne vain maantäyttöihin ja muihin vähäarvoisiin kohteisiin.
EU:ssa ei saa lainsäädännöllä helpottaa rakennusjätteiden dumppaamista. Jos esimerkiksi betonimurska ja muu rakennusjäte hyväksytään maantäyttöihin kuten meluvalleihin, ne eivät enää korvaa arvokasta luonnon kiviainesta.
Oleellista on myös, että betonin murskaus sitoo hiilidioksidia. Vaikka sementin valmistuksessa vapautuu melko runsaasti hiilidioksidia, sitoutuu osa tästä takaisin betonin elinkaaren aikana, jos rakenteen purun jälkeen betoni murskataan jatkokäyttöön. Puhutaan jopa ”hiilinielusta”. Tätä takaisin sitoutumista ei ole mitenkään otettu huomioon betonin elinkaarilaskelmissa tai päästökaupassa.
Betoroc-betonimursketta voidaan käyttää myös kivikoreissa (kuva).