Ympäristöjärjestö WWF rakentaa Inkoon Degerbyhyn kahden hehtaarin laajuisen metsäkosteikon, joka estää rehevöittävien ravinteiden valumista kosteikon yläpuolisesta talousmetsästä Ingarskilanjokeen ja edelleen Itämereen. Kosteikko myös viivyttää vettä suurten virtaamien aikaan ja toisaalta varastoi vettä kuivina kausina.
Kosteikot hidastavat veden virtausta, jolloin ravinteet ja maa-aines saavat aikaa laskeutua kosteikon pohjaan. Näin ne eivät kulkeudu rehevöittämään Itämerta tai sisävesiämme.
Ravinteita pidättäviä kosteikkoja on perinteisesti rakennettu maatalousmaiden yhteyteen, mutta kosteikot käsittelevät myös metsätalousmailta tulevia valumavesiä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan etenkin metsäojitusten aiheuttama ravinnekuormitus on paljon aiempaa luultua suurempi.
Pällasin kosteikko rakennetaan alavassa notkossa sijaitsevalle vanhalle ojitetulle peltoalueelle, jossa kasvaa kitukasvuisia puita. Alue, josta vedet valuvat kosteikkoon, on noin 60 hehtaarin suuruinen ja lähes kokonaan ojitettua talousmetsää.
”Kosteikko käsittelee sekä vanhasta metsäojituksesta peräisin olevat ravinteet ja kiintoaineksen että mahdollisten tulevien hakkuiden aiheuttaman ravinnekuorman” kertoo WWF:n sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.
Ingarskilanjoen sivu-uomaan rakennettava niemekkeinen ja saarekkeinen kosteikko lisää myös luonnon monimuotoisuutta, sillä monet vesilintulajit viihtyvät tällaisessa ympäristössä. Lisäksi kosteikko tuo maisemaan vaihtelevuutta.
Kosteikko rakennetaan kokonaan maanomistaja Christian Strömbergin maille.
Kivimateriaalin kohteelle lahjoitti Rudus Oy.
”Alue tuli haltuuni maakaupan yhteydessä, eikä se sovellu maa- tai metsätalouskäyttöön. Itse asiassa alue on luultavasti ollut vanha kosteikko, joka nyt siis palautetaan. Minulle tärkeää on myös, että kosteikko lisää monimuotoisuutta ja odotan jännityksellä, mitä eläinlajeja siellä tulevaisuudessa kohtaan”, sanoo Christian Strömberg.
Kosteikko rakennetaan patopengerryksen avulla, eikä kaivamalla, kuten tavallisesti. Vesi johdetaan kosteikolta pois kivetyn pohjakynnyksen kautta.
”Tällaisia kohteita löytyy melko vähän, sillä niihin soveltuvat yleensä vain tietynlaiset maaston painanteet ja notkelmat. Patopenkereen avulla toteutetut kosteikot ovat kuitenkin huomattavasti edullisempia kuin kaivamalla toteutetut”, Jyrkänkallio-Mikkola sanoo.
WWF on rakentanut 4K-hankkeessaan tähän mennessä viisi kosteikkoa Länsi-Uudellemaalle Siuntionjoen, Ingarskilanjoen ja Inkoonjoen valuma-alueille. Pällasin kosteikko tulee olemaan näitä kaikkia suurempi.
Lisätiedot:
Vesiensuojelu 4K-hankkeessa WWF työskentelee yhdessä maanomistajien kanssa Länsi-Uudellamaalla Inkoon-, Ingarskilan ja Siuntionjoen valuma-alueilla, jotta Itämeren kuormitusta saadaan vähennettyä ja sisävesien tilaa kohennettua. Hanketta rahoittavat ympäristöministeriö ja WWF. WWF:n rahoitusosuuden mahdollistaa Lassi Leppinen Säätiön WWF:lle tekemä suurlahjoitus. Kivimateriaalin kohteelle lahjoitti Rudus Oy.
Lähde: WWF Suomi tiedote 11.9.2020
Kuvat: WWF Suomi