Kierrätyslouhe hyötykäyttöön – Hiilikädenjälki infrarakentamiskohteessa

Kierrätyslouhemurske on yksi Ruduksen valmistamista uusiotuotteista maanrakentamisen tarpeisiin. Kierrätyslouhemurskeella on laskettu hiilikädenjälki infrarakentamiskohteessa, jonka edut vähähiilisessä rakentamisessa voidaan helposti todentaa.

Kierrätyslouhemursketta valmistetaan louheraaka-aineesta, jota syntyy rakennustyömailla tehtävistä kallion räjäytystöistä. Kierrätyslouhemursketta valmistetaan muun muassa Rudus Kierrätyksen Tuupakan, Viikin ja Länsisalmen toimipisteille toimitetusta louheesta.

Käyttökohteita murskeille ovat esimerkiksi väylä-, tie- ja katurakentaminen sekä erilaisten kenttien, parkkialueiden ja logistiikkahallien pohjarakentaminen. 

Hiilikädenjälki on laskettu kierrätyslouhemurskeelle infrarakentamiskohteessa. Tarkastelussa ovat murskeet, joiden raehalkaisijat ovat välillä 0-16 mm, 0-32 mm ja 0-90 mm, sekä infrarakentamiskohteista väylä- tai katurakentamiskohde, joissa murskeita käytetään lisäämään maarakenteen kantavuutta.

Kierrätyslouhemurskeen raaka-ainetta, louhetta, syntyy erilaisilla rakennustyömailla kallion räjäytysten sivutuotteena. Kierrätyslouhemurskeen raaka-aineen hankinta räjäytyksineen lasketaan kuuluvan kyseisten rakennuskohteiden tuotejärjestelmiin, eli kierrätyslouhemursketta edeltävään tuotejärjestelmään.

Kierrätyslouhemurskeen hiilijalanjälkeä käyttökohteessa verrataan kalliomurskeeseen, joka on tyypillinen käytössä oleva vaihtoehto tarkasteltavassa käyttösovelluksessa. Käyttöominaisuuksiltaan saman raekoon kallio- ja kierrätyslouhemurske vastaavat toisiaan ja ovat siten korvattavissa suoraan 1:1 mahdollisissa sovelluskohteissaan. Kalliomursketta valmistetaan Ruduksen Kulmakorven, Mäntymäen ja Talman toimipisteissä. Kalliomursketta valmistetaan myös muissa Ruduksen toimipisteissä, mutta nämä valmistuspaikat ovat ne, joilta mursketta toimitettaisiin selvityksessä tarkasteltaviin käyttökohteisiin.

Selvityksessä tarkasteluun valittiin käyttökohteet, joiden voidaan katsoa edustavan keskimääräisiä sijainteja ja kuljetusetäisyyksiä kustakin käyttökohdetta vastaavasta kallio- tai kierrätyslouhemurskeen valmistuspaikasta katsoen. Taloudellisista syistä ja murskeiden toimijoiden välisestä kilpailusta johtuen, ei murskeita kuljeteta pitkiä matkoja valmistuspaikalta käyttöpaikalle. Näin ollen tulosten voidaan katsoa olevan yleistettävissä ainakin pääkaupunkiseudulla oleviin infrarakentamiskohteisiin.

Toisin kuin negatiivisia ilmastovaikutuksiin keskittyvä hiilijalanjälki, hiilikädenjälki kuvaa sitä, kuinka voisimme auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta. Positiivinen hiilikädenjälki syntyy siitä, että vaihtoehtoinen tuote mm. kierrätyslouhe, pienentää jonkun toisen asiakkaan käyttämän tuotteen hiilijalanjälkeä.
Kierrätyslouhe- ja kalliomurskeen hiilijalanjäljet, joiden erotuksen perusteella pystytään laskemaan ja muodostamaan hiilikädenjälki valitussa sovelluskohteessa. Hiilijalanjäljen laskennassa huomioidaan vain fossiilista alkuperää olevat kasvihuonekaasupäästöt, ei bioperäisiä tai maankäytön muutoksesta aiheutuvia päästöjä. Kierrätyslouhemurskeen hiilikädenjälki on yhtä kuin kalliomurskeen (verrokin) hiilijalanjäljestä vähennetty kierrätyslouhemurskeen (tutkittavan tuotteen) hiilijalanjälki, ja esitetään siten positiivisena arvona. Tässä esimerkkinä Rusthollarintien kierrätyslouhe, joka on murskattu Länsisalmessa ja verrokkina Rudus Talman kalliomurskeen murskaus.

Rusthollarintien kohteessa kierrätyslouhemurskeen hiilikädenjälki on suuruusluokkaa 3,3–4,4 kg CO2-ekv./m3 . Positiivinen lukuarvo tarkoittaa, että hiilikädenjälki muodostuu.Positiiviset hiilikädenjälkitulokset näyttävät suhteellisesti katsoen suurilta vastaten noin kolmasosaa kalliomurskeiden hiilijalanjäljistä. Tulee kuitenkin muistaa, mitä kohti luvut on laskettu. Toiminnallisena yksikkönä tässä selvityksessä on käytetty irtokuutiota eli 1700–1800 kilogrammaa mursketta, jota vasten esimerkiksi 2 kg CO2-ekv. hiilikädenjälki on verrattain pieni. Suurten kierrätyslouhemurskeen tuotantomäärien kautta myös hiilikädenjälki tulee enemmän esiin: esimerkiksi 100 000 tonnia kierrätyslouhemursketta vastaisi noin 120 000 kg CO2-ekv. eli 120 tonnia CO2-ekv. vältettyjä päästöjä käyttökohteessa.

Hiilikädenjälki-selvitys on kolmannen osapuolen toteuttama.

• Tero Virtanen
  Laatupäällikkö, Rudus Oy
  Puh. 020 447 5599
  tero.virtanen(at)rudus.fi