LNG-terminaalin suojaseinä valettiin IT-betonilla

Haminasta saatiin hyviä kokemuksia. Vastaavia pystyvaluja Ruduksen IT-betonilla tehdään pääkaupunkiseudulla jo viikoittain.

Rudus kehittää betonirakentamisen tuotteita ja työtapoja Helsingin Konalan betonitehtaalla. Tuloksellisia ratkaisuja hyödynnetään eri puolilla Suomea. Tätä polkua pitkin lähti käytäntöön myös IT-betonin käyttö pystyvaluissa.

Syyskuussa valettiin Hamina LNG Oy:n maakaasuterminaalin työmaalla noin 300 kuutiota IT-betonia vaatinut suojaseinä. Terminaalin toimittaa Wärtsilä. Tallqvist Infra on vastannut hankkeen ruoppauksista, massanvaihdoista ja betonitöistä lukuun ottamatta säiliön liukuvaluja.
– Teimme kesäkuussa Konalassa Peri Oy:n ja yhden asiakkaamme kanssa todellisuutta vastaavan kokeen. Valoimme IT-massalla kymmenen metriä korkean, noin metrin leveän ja vajaan 60 kuution koeseinän. Valu kesti vain pari tuntia. Tuosta innostuneena ajattelimme kokeilla menetelmää oikeasti käytännössä Haminassa Tallqvistin kanssa, Ruduksen Mika Sarkasuo kertoo.
– Rudus oli asiassa aloitteellinen. Suhtaudun aina uuteen myönteisellä mielellä, työmenetelmiä pitää jatkuvasti kehittää ja kokeilla uutta, sanoo puolestaan työmaapäällikkö Juha Kontkanen Tallqvistilta.
– Päätin, että nyt tämä kokeillaan ja katsotaan miten toimii – ja hyvin toimii, Kontkanen lisää.

Kuva (yllä): Haminan LNG-terminaalin työmaalla valettiin 4,5 metriä korkea ja 180 metriä pitkä suojaseinä 10 metrin jaksoina kerrallaan. IT-betonia käytettiin noin 300 kuutiota ja jakson valu kesti noin tunnin.

Rudus toimitti työmaalle Kotkan betonitehtaalta noin 300 kuutiota IT-betonia. Sillä valettiin 4,5 metriä korkea ja 180 metriä pitkä suojaseinä 10 metrin jaksoina kerrallaan. Yhden jakson valu kesti noin tunnin.

Juha Kontkasen mukaan suurin ero työmaan kannalta perinteiseen valuun verrattuna oli ajan- ja työvoiman säästö.
– Kun ei tarvittu betonin vibrausta, työssä oli mukana kaksi henkilöä vähemmän kuin normivalussa, Kontkanen kuvaa.

Kuva (vas.): Työpäällikkö Juha Kontkanen Tallqvistilta sanoo, että suurin ero työmaan kannalta perinteiseen valuun verrattuna oli ajan- ja työvoiman säästö.
– Kun ei tarvittu betonin vibrausta, työssä oli mukana kaksi henkilöä vähemmän kuin normivalussa.

Pumppu oli työmaalla kaksi tuntia. Valuryhmässä yksi mies ohjasi pumppuletkua, toinen seurasi ja kirjasi muottipaineita. Kaksi miestä hoiti valun loputtua pinnan tasaukset ja suojaukset.
– Parhaan tuloksen IT-betonilla saa käyttämällä valuyhteitä ja valamalla alakautta painevaluna. Haminassa se ei ollut mahdollista. Joissain kohteissa letkut haaroitetaan, jotta saadaan pumpattua moneen yhteeseen yhtä aikaa, Sarkasuo toteaa.

Juha Kontkanen toteaa, että IT-betonia käytettäessä massan toimituksiin ei saa tulla taukoja.
– Betonintoimittajalta vaaditaan täsmällisyyttä ja betonin pitää olla tasalaatuista. Olimme sopineet betoniaseman kassa, että valuun tarvittava massamäärä on jo matkalla ennen kuin valua aloitettiin. Valupaineet ovat kovat, joten muottien pitää olla kunnolliset, Kontkanen listaa.
– Betonintoimittajan ja työmaan yhteistyön tulee olla ennakkoluulotonta ja huolellista. Toimittajan pitää sitoutua omaan rooliinsa, jotta voi rehellisesti varmistaa toimitusten ajankohdat, Sarkasuo jatkaa.

Kuva (oik.): Anturi mittaa muotin sidontapulttiin tulevaa voimaa.

Sekä Kontkanen että Sarkasuo uskovat, että IT-betonin käyttö pystyvaluissa tulee yleistymään.
– Varmasti, kunhan ennakkoluulot kaadetaan ja työtavan edut tunnistetaan. IT-betonin käyttö pystyvaluissa on immuuni työvirheille, joten hyvä lopputulos on taattu. Näin saadaan puhtaita valubetonipintoja sekä laadukkaita, tiiviitä rakenteita. Muottitekniikan tuomia hyötyjä on myös syytä tutkia lisää, Sarkasuo sanoo.
– Ruduksella on jo nyt pääkaupunkiseudulla IT-betonisia pystyvaluja viikoittain. Oleellista on, että näin saadaan kokonaisvaltaista kustannustehokkuutta niin betonin toimittajille, urakoitsijoille kuin rakentajille.

"Juhani Romu on tehnyt yhteistyökumppaneiden kanssa pystyrakenteiden valuja IT-betonilla muun muassa Ruduksen Konalan betoniasemalla sekä muutamia kertoja aidoissa olosuhteissa työmailla.
– Konalassa valettiin kymmenen metriä korkea, noin metrin paksuinen betoniseinä kahdessa tunnissa, Juhani Romu kertoo, nykyisin Peri Suomi Ltd Oy:n projektipäällikkö.
– Oli hyvä saada Rudus isona toimijana mukaan heti alusta. Ruduksen Mika Sarkasuo on toiminut innokkaana katalysaattorina eri osapuolten hyvässä yhteistyössä."